Tämä osio perustuu pääasiassa professori John Stonen kokemuksiin toiminnallisten liikehäiriöiden hoidosta.
Seuraaviin tämän sivuston osiin perehtyminen on suositeltavaa ennen tämän osion lukemista:
Toiminnallinen vapina, krampit ja kävelyvaikeudet: On erittäin tärkeää ymmärtää, että nämä oireet ovat tavallisia. Ne eivät tarkoita, että potilas kuvittelisi oireet tai olisi tulossa hulluksi. Oireita voidaan myös hoitaa ilman lääkitystä.
Aiheuttajat: On elintärkeää, että lääkäri on tutkinut potilaan huolella ja antanut oikean diagnoosin.
Fysioterapia: Tässä osassa kerrotaan kuntoutuksen perusperiaatteista toiminnallisten neurologisten oireiden, kuten heikkouden, kivun ja uupumuksen hoidossa.
Psykologinen arvio: Saattaa olla hämmentävää, että lääkäri voi kirjoittaa lähetteen psykologille tai psykiatrille toiminnallisista oireista kärsivälle potilaalle. Tässä osiossa kerrotaan aiheesta tarkemmin.
Parhaiten toiminnallisiin liikehäiriöihin toimivia hoitoja tutkitaan edelleen.
Selkeällä ja helposti ymmärrettävällä selityksellä oireille voi olla yllättävän suuri merkitys hoidon kannalta. Toiminnallisista liikehäiriöistä kärsivät potilaat ovat usein oireilleet kuukausia tai jopa vuosia ilman diagnoosia (tai virheellisen diagnoosin, kuten Parkinsonin taudin diagnoosin kanssa).
Toiminnallisen liikehäiriön kaltaisen vaivan ymmärtämiseen voi kulua aikaa. Sairauden ymmärtäminen vaikuttaa olevan tärkeä osa potilaiden kuntoutumisprosessia.
Sairauden ymmärtämisessä voi olla tärkeää hahmottaa toiminnallisen liikehäiriön rooli muiden mahdollisten oireiden rinnalla. Toiminnallinen liikehäiriö voi olla yksi monista oireista. Usein liikehäiriö esiintyy kivun, uupumuksen ja uniongelmien rinnalla. Toiminnallinen neurologinen oireisto on yksi sairaus, johon voi kuulua monta oireitta. Erilaiset oireet eivät siis johdu eri sairauksista.
Tästä syystä monet kroonisen väsymysoireyhtymän ja kroonisen kivun hoitoon käytetyt menetelmät soveltuvat myös toiminnallisen heikkouden hoitoon.
Näitä ovat esimerkiksi:
Jaksottainen liikehäiriö
Osalla potilasta toiminnallinen vapina esiintyy kohtauksittain ilman tajunnan menetystä. Joillakin kohtauksia edeltävästi voi esiintyä dissosiatiivisia oireita. Kuitenkin kohtauksien välttämiseen voivat auttaa samat menetelmät kuin toiminnallisten kohtausten hoidossa. Tutustu toiminnallisten kohtausten hoitoa käsittelevään osaan saadaksesi lisätietoja.
Oireiden voimakkuus vaihtelee runsaasti
Yksi toiminnallisen liikehäiriön piirre on oireiden voimakkuuden vaihtelu eri aikoina. Tämä on itse asiassa yksi syy siihen, miksi toiminnallisen neurologisen oireiston diagnoosi on järkeenkäyvä. Jos hermostossa olisi rakenteellisia vaurioita, oireet saattaisivat vaihdella hiukan. Vaihtelu ei kuitenkaan voisi olla yhtä suurta, kuin toiminnallisen liikehäiriön yhteydessä.
Toiminnallisen liikehäiriön voimakkuus voi vaihdella monista syistä. Esimerkiksi tilanteissa, joissa kipu tai uupumus ovat tavallista voimakkaampia, liikehäiriön oireetkin voimistuvat. Myös liikkeen tietoinen ajattelu voi voimistaa toiminnallisen liikehäiriön oireita. Tämä voi tapahtua erityisesti levossa istualtaan tai sängyssä makoillessa.
Viimeksi mainittu tekijä on hyvä tiedostaa. Liikehäiriön aiheuttamaan liikkeeseen keskittyminen saattaa pahentaa oiretta.
Yritä ajatella liikehäiriön aiheuttamaa liikettä niin vähän kuin mahdollista. Toiminnallisen neurologisen oireen hoidossa pyritään mahdollisesti vieraalta tuntuvan raajan hallinnan palauttamiseen
Toisinaan potilaat kuvailevat vapinan tai epänormaalin asennon tuntuvan ”luonnolliselta”. Vastaavasti raajan pitäminen normaalissa asennossa tuntuu epäluonnolliselta.
Aivot täytyy ehkä kouluttaa uudelleen, jotta normaali kehon asento tuntuu luonnolliselta. Annan tarina englanninkielisillä Cases-sivuilta antaa esimerkin tästä.
Seuraavaksi toiminnallisten liikehäiriöiden hoitoon esitellään oirekohtaisia hoitomuotoja.
Fysioterapia
Kaikki harjoitteet tulee suorittaa säännöllisesti useita kertoja, ja monet saattavat tuntua aluksi mahdottoman vaikeilta. Aivoihin kehittyneen pinttyneen tavan muuttaminen ei ole helppoa.
Tee harjoitukset peilin edessä. Liikkeen näkeminen opettaa aivoja pois vääränlaisesta toiminnasta.
Hypnoosin kokeileminen saattaa auttaa toiminnallisen vapinan oireisiin. Toiminnallinen vapina voi helpottaa hypnoosin aikana. Itsehypnoosin avulla oireita voi helpottaa kotioloissa.
Toiminnallinen vapina ja ahdistuneisuus
Toiminnalliseen vapinaan voi joillain potilailla liittyä ahdistuneisuutta.
Ahdistus voi johtua vapinasta itsestään. Mitä ihmiset ajattelevat? Muuttuuko vapina pahemmaksi? Joudunko naurunalaiseksi? Nämä tunteet ovat ahdistusta huolimatta siitä, että ne juontuvat toiminnallisesta vapinasta.
Monilla toiminnallisesta vapinasta kärsivillä potilailla ei esiinny ahdistusoireita. Mahdolliseen ahdistukseen on hyvä kuitenkin kuitenkin hakea apua. Silloin hoidon tavoitteena on vapinaan liittyvän murehtimisen vähentäminen. Ahdistuksen hoito voi vähentää myös toiminnallisen vapinan oireita.
Osa potilaista kuvaa, kuinka vapinakohtaukset ikään kuin laukaisevat vaikeasti kuvattavat, huimausoireet. Vaikka potilaat eivät halua kokea vapinakohtauksia, he ymmärtävät niiden merkityksen huimausoireiden poistajana. Jos koet tällaisia oireita, on ne hyvä ottaa puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Parhaiten toiminnallisen dystonian hoitoon soveltuvia harjoituksia kehitetään edelleen. Yleisesti dystonisen raajan liikuttaminen on erittäin tärkeää, vaikka fiksoituneen raajan liikuttaminen voikin olla haasteellista.
Osa seuraavista harjoituksista voi auttaa.
Muita toisinaan toiminnallisen dystonian hoidossa käytettyjä hoitomuotoja ovat esimerkiksi:
Hypnoosi. Hypnoosin aikana osapotilaista huomaa toiminnallisen dystonian helpottavan tai jopa katoavan kokonaan. Itsehypnoositekniikosta voi olla apua.
Nukutus: Tämä voi joskus olla keino potilailla, joilla on pysyvä dystoninen oireisto. Tämä myös helpottaa käden tutkimista ja normaalien liikkeiden harjoittamista. Lääkäreillä pitää myös olla kokemusta tästä hoidosta. Se ei ole automaattinen ratkaisu kaikkiin toiminnallisiin liikehäiriöihin.
Toiminnallista vapinaa käsittelevän osion laatimisessa on auttanut fysioterapeutti Glenn Nielsen Lontoon neurologisesta instituutista
We will be re-directing you to the University of Edinburgh’s donate page, which enable donations in a secure manner on our behalf. We use donations for keeping the site running and further FND research.