Toiminnallinen myoklonia tarkoittaa yllättävää äkkinäistä tai säpsähdyksen kaltaista liikettä, joka esiintyy toiminnallisen liikehäiriön osana.
Myoklonia voi olla neurologisen sairauden oire ja esiintyy myös joissain normaaleissa tilanteissa.
Useimmilla on kokemusta säpsähtelystä juuri ennen nukahtamista. Myös hikkaa voidaan ajatella pallean myokloniana.
Useimmat tunnistavat myös satunnaisesti esiintyvän kehon vapinan. Niitä kutsutaan toisinaan ”kylmiksi väreiksi”. Nimitys kuvaa vapinan yllättävää ja nopeaa kulkua ruumiin läpi.
Satunnaiset ennen nukahtamista esiintyvät liikkeet ja kehon vapina ovat normaaleja ilmiöitä. Toiminnallisessa myokloniassa äkkinäisistä liikkeitä muodostuu jatkuva ja toimintakykyä alentava ongelma.
Toiminnalliset äkkinäiset liikkeet voivat ilmetä käsissä tai jaloissa. Myös keskikehon äkkinäiset liikkeet ovat tavallisia. Liikkeitä ei voi hallita eli ne ovat tahdosta riippumattomia.
Toiminnallinen myoklonia alkaa yllättäen kahdessa jokaisesta kolmesta tapauksesta. Se voi myös kehittyä asteittain. Oireet alkavat yleensä myöhemmällä iällä kuin muut tällä sivustolla kuvatut toiminnalliset oireet. Esimerkiksi yhdessä 35 potilaan otoksessa keskimääräinen ikä oireiden alkamiselle oli 45-vuotta. Oireiden alkamiseen voi liittyä esimerkiksi seuraavia tilanteita:
Toiminnallisen myoklonian toteaa yleensä neurologi. Diagnoosi vaatii erilaisten neurologisten sairauksien aiheuttamien äkkinäisten liikkeiden laajaa tuntemusta. Osa näistä on epätavallisia, mikä voi tehdä diagnosoinnista haastavaa.
Seuraavassa on esitelty joitain toiminnallisen myoklonian merkkejä. Lääkäri tarkastelee muun muassa näitä tutkimuksen aikana.
Toisinaan potilaan toiminnallinen myoklonia voidaan todeta aivosähkökäyrällä (EEG). Tutkimuksessa kartoitetaan aivosähkökäyrän muutoksia, jotka edeltävät äkkinäisiä liikkeitä (Bereitschaftspotential (BP)).
Tutkimus vaatii lukuisten kohtausten mittaamista. Näin ollen tällainen tutkimus on usein vaikea toteuttaa ja soveltuukin paremmin tutkimusmenetelmäksi kuin rutiinitutkimukseksi. Alla oleva kuva esittää toiminnalliseen myokloniaan liittyvää liikettä edeltävää muutosta
Yli puolella toiminnallisesta myokloniasta kärsivistä potilaista esiintyy varoitusoireita ennen äkkinäisiä liikkeitä. Nämä oireet voivat kestää sekunteja tai joskus minuutteja. Osa potilaista kuvaa kasvavaa jännityksen tunnetta, jonka äkkinäisen liike tilapäisesti laukaisee. He eivät halua kokea äkkinäisiä liikkeitä, mutta niistä on toisinaan hyötyä varoitusoireen laukaisijana. Ilmiön ymmärtäminen voi olla hyödyllistä hoidon kannalta.
On tavallista, ettei toiminnalliseen myokloniaan liity varoitusoireita. Tässä tapauksessa edellisen kappaleen voi jättää huomiotta.
Lisätietoa hoidosta annetaan aiheen omilla sivuilla. Seuraavaksi esitellään joitain tarkempia menetelmiä.
On välttämätöntä, että potilas kokee saaneensa oikean diagnoosin. Muuten seuraavaksi ehdotetut itsehoito-ohjeet on hankala ottaa käyttöön.
Jos potilas kokee saamansa toiminnallisten myoklonian diagnoosin vääräksi, on tärkeää tarkastella diagnoosin antamisperusteita. Yleensä taudinkuva vastaa toiminnallisten myoklonian tavallisia piirteitä. Toiminnallinen myoklonia ei vaadi stressiä lauetakseen. Mikäli lääkäri ehdotti oireiden liittyvän stressiin, diagnoosi voi tuntua väärältä stressittömässä elämäntilanteessa. Tällöin kyseessä on voinut olla väärinkäsitys. Stressi on todettu toiminnallinen myoklonian syntytekijäksi, mutta se on vain yksi tekijä muiden joukossa. Elämäntilanteen stressitekijät, tai niiden puute, eivät vaikuta toiminnallisen myoklonian syntyyn.
Diagnoosin tehneen lääkärin kanssa voi keskustella diagnoosista tarkemmin. Rehellinen keskustelu diagnoosiin liittyvistä epäilyistä voi auttaa tilanteen ymmärtämisessä.
Toiminnallisen myoklonian hoito on melko vaativaa. Yleensä ongelma on jatkunut pidemmän aikaa, ja aivot ovat kehittäneet myokloniasta normaalin toimintatavan. Seuraavat menetelmät voivat olla harkitsemisen arvoisia.
Jos äkkinäisiä liikkeitä edeltää edes pieni varoitusoire, voi äkkinäistä liikettä yrittää välttää harhautustekniikoilla. Toiminnallisten kohtausten yhteydessä esitellään näitä tekniikoita tarkemmin. Osa potilaista kertoo, että tällainen harhautus voi onnistua. Harhautusta seuraa kuitenkin äkkinäinen liike tai liikkeiden sarja, joka on paljon voimakkaampi kuin harhauttamalla vältetty oire. Harjoittelua kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä se voi johtaa pinttyneen tavan muuttumiseen.
Joskus äkkinäiset liikkeet esiintyvät tietyissä tilanteissa, esimerkiksi nukkumaanmenon yhteydessä tai julkisella paikalla. Jos äkkinäisiä liikkeitä odottaa tietyn tilanteen yhteydessä, niitä myös esiintyy todennäköisemmin. Aivot toimivat tällä tavalla. Ilmiötä kutsutaan ehdollistumiseksi ja se on psykologiassa hyvin laajasti tunnettu ilmiö. Ehdollistuneiden ajatusten kyseenalaistaminen voi muuttaa äkkinäisiä liikkeitä.
Lääkityksestä ei yleensä ole apua toiminnallisen myoklonian hoidossa. Useimmat potilaat ovat kokeilleen klonatsepamin kaltaisia lääkkeitä huonoilla tuloksilla.
Hypnoosi. Toisinaan äkkinäiset liikkeet voivat parantua hypnoosin vaikutuksesta. Itsehypnoositekniikoilla oireita voi hoitaa myös kotona.
Valitettavasti monet toiminnallisesta myokloniasta kärsivät potilaat huomaavat, että vaiva on sitkeä. On kuitenkin ehdottomasti vaiva arvoista yrittää hoitaa sitä. Jo tieto oireiden aiheuttajasta voi antaa arvokasta mielenrauhaa.
Pieni sana hyvänlaatuisista lihasnykäyksistä, joita joskus kutsutaan hyvälaatuisiksi faskikulaatioiksi.
Hyvänlaatuisia lihasnykäyksiä ei yleensä pidetä toiminnallisena häiriönä. Ne kuitenkin voivat aiheuttaa huolta ja esiintyä muiden tällä sivustolla kuvattujen oireiden rinnalla. Siksi ne on hyvä mainita.
Useimmilla esiintyy ajoittain pieniä lihasnykäyksiä, etenkin silmien ympärillä (elohiiri) ja sormissa. Tallainen nykiminen on niin tavallista, että sen ajoittainen esiintyminen on normaalia.
Osalla tällainen lihasnykiminen kuitenkin lisääntyy, kunnes se on läsnä monella kehon alueella suurimman osan aikaa. Tämä johtaa ymmärrettävään ahdistukseen oireiden alkuperästä. Ahdistus ja murehtiminen vuorostaan pahentaa nykimisoiretta.
Tällainen monimuotoinen nykiminen on erityisen tavallista lääkäreillä ja lääketieteen opiskelijoilla, jotka ovat huolissaan motoneuronitaudin (ALS) mahdollisuudesta.
Toiminnallisessa nykimisessä koko lihassyy supistuu aiheuttaen voimakkaan nykäisyn lihaksessa. Motoneuronitaudissa nykiminen on sen sijaan pienempää, paikallista lihasvärinää. Pienelle lihasten nykimiselle on muitakin syitä, mutta toiminnallista nykimistä pidetään niistä yleisimpänä.
Kuten toiminnallisten oireiden yhteydessä, myös tässä tapauksessa jo oireiden syyn ymmärtäminen voi helpottaa niitä.
Tässä englanninkielisessä artikkelissa lääkäri kuvaa omien hyvänlaatuisten lihasnykäysten aiheuttamaa huolta vakavasta sairaudesta.
We will be re-directing you to the University of Edinburgh’s donate page, which enable donations in a secure manner on our behalf. We use donations for keeping the site running and further FND research.
