Mikä voi aiheuttaa edellisellä sivulla kuvatut muutokset hermoston toiminnassa?
Vaikuttaa siltä, että monet mahdolliset tekijät altistavat toiminnallisisille oireille. Nämä tekijät voidaan jakaa seuraavasti:
Altistavat tekijät: tapahtumat ennen oireiden alkamista
Laukaisevat tekijät: Tapahtumat oireiden alkamisen aikana tai juuri ennen sitä
Ylläpitävät tekijät: tapahtumat oireiden alkamisen jälkeen
Nämä tekijät voivat olla:
Biologisia: Geneettinen alttius toiminnallisille oireille on todennäköisesti olemassa.
Psykologisia: Esimerkiksi päänsäryn murehtiminen ja pelko sen taustalla olevasta mahdollisesta aivokasvaimesta yleensä pahentaa päänsärkyä.
Sosiaalisia: Esimerkiksi jos työskentelee epämukavassa työssä ja esimies on ilkeä, vointi on yleensä huonompi. Tämä koskee kaikkia sairauksia.
Tätä kutsutaan sairauksien biopsykososiaaliseksi malliksi. Se ei päde ainoastaan toiminnallisiin oireisiin. Kaikilla sairauksilla on psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. MS-taudista kärsivä potilas, jolla on paljon velkaa, kärsii usein pahemmista oireista, kuin onnellinen ja stressittömässä elämäntilanteessa elävä MS-potilas.
Ei ole täysin selvää, miksi toiminnalliset neurologiset oireet syntyvät. Oireille altistavia tekijöitä on paljon tunnettua enemmän. Tunnetut mekanismit voivat altistaa laajalle kirjolle erilaisia toiminnallisia oireita.
On edelleen epäselvää, miksi osa potilaista kehittää juuri toispuoleisen toiminnallisen kehon heikkouden tai toiminnallisen vapinan altistavien tekijöiden johdosta.
Yksittäisten oireiden mahdollisia syntymekanisteja on esitelty oireiden omilla sivuilla tällä sivustolla (katso toiminnallinen heikkous, tuntemusoireet, kohtaukset, liikehäiriö)
Alla oleva taulukko esittää joitain toiminnallisten oireiden kehittymiselle olennaisia tekijöitä. Taulukkoa tarkastellessa on hyvä muistaa, että ihmiset ovat erilaisia. Osan kohdalla useampi taulukossa mainittu tekijä vaikuttaa oireiden syntyyn. Toisilla näitä tekijöitä voi olla vain yksi tai kaksi.
On erityisen tärkeää todeta, että:
Toiminnalliset oireet voivat syntyä ilman stressiä, masennusta tai ahdistuneisuutta.
Vaikea lapsuus tai traumaattinen tapahtuma ei ole edellytys toiminnallisten oireiden syntymiselle.
Useissa tapauksissa yllä olevat tekijät voivat altistaa oireille. Kuitenkin usein yllä olevia tekijöitä ei esiinny. Lääkärit voivat erehtyä luullessaan, että yllä olevat tekijät liittyvät aina toiminnallisten oireiden syntyyn.
Menneisyyden mahdolliset vaikeat kokemukset voivat aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja kokemuksen siitä, että ”vahinko on jo tapahtunut”. Tämä ei pidä paikkaansa. Hoidon tavoitteena on toiminnallisille oireille altistavien tekijöiden käsittely
Tarkastellaan joitakin näistä tekijöistä tarkemmin
Tutkimusten perusteella tiedämme, että toiminnallisista neurologisista oireista kärsivillä potilailla on voinut olla 2-4 kertaa useammin lapsuuden aikaisia tai aikuisuudessa tapahtuneita traumaattisia tapahtumia kuten väkivallan kohteena olemista tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämä kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että suurin osa ei ole kohdannut tällaista. Miksi tämä altistaa kuitenkin toiminallisille häiriöille? Se johtuu todennäköisesti useasta eri syystä.
Traumaattiset kokemukset altistavat kehoa selviämisvaistolle (fight or flight). Myöhemmässä vaiheessa elämää tämä voi laueta normaalia herkemmin, vaikka kyseessä olisi pieni häiriö kehon toiminnassa tai lievä sairaus.
Traumaattiset tapahtumia kokeneet ihmiset ovat voineet kehittää dissosiaation tapana selviytyä näistä kokemuksista. Tämä ilmiö voi uudelleenaktivoitua myöhemmin elämässä, kun ihminen kokee uusia uhkaavia tilanteita.
Mikäli sinulla on ollut tällaisia tilanteita aikaisemmassa elämässäsi, voit herkästi luulla, että vahinko on jo sattunut. Näin ei kuitenkaan ole. Hoidot voivat kartoittaa näitä tekijöitä ja auttaa sinua estämään tämän reaktiomallin syntyä. Hoito voi auttaa sinua tulemaan toimeen menneisyytesi kanssa, mutta myös estää sen vaikutuksen tuleviin haasteisiin elämässä.
On myös muita tärkeitä altistavia tekijöitä. Monet muut fyysiset sairaudet kuten migreeni tai nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä/Ehlers Danlos tyyppi 3 vaikuttavat lisäävän herkkyyttä kehittää toiminnallisia neurologia oireita. Muut sairaudet ovat yksi suurimmista toiminnallisten oireiden riskitekijöistä yleensäkin.
On myös jotain näyttöä siitä, että toiminnallisia neurologisia häiriöitä sairastavat potilaat ovat useimmin vaativia. Tämä tekee heistä hyviä työntekijöitä, joilla on hyvä keskittymiskyky yksityiskohtiin, mutta myös hankala irtautua ajatusmalleista. Tämä voi vaikeuttaa aivojen ohjelmiston uudelleenkoulutusta, mikäli ne ovat jumiutuneet osana toiminnallista häiriötä. Tällaisilla ihmisillä voi olla myös alttius ”elää täysillä”. ”Täysillä elävät” tai työnarkomaniasta kärsivät ihmiset ovat huonoja sairastamaan lieviäkin sairauksia ja pettyvät herkästi toipumisen hitauteen. He voivat sairastuessaan kokea pettäneensä itsensä. Tämä on joskus yksi syy miksi romahtaminen voi syntyä.
Näistä tekijöistä kirjoitetaan useassa kohtaa tätä sivustoa. Niitä voivat olla esimerkiksi
Raajan vamma, joka laukaisee toiminnallisen heikkouden
Pyörtymiset tai paniikkikohtaukset, jotka laukaisevat toiminnallisen kohtauksen
Lääkkehaitat, jotka laukaisevat toiminnallisen vapinan
Pitkittynyt väsymys/uupumus
Migreeni
Tulehdussairaus, joka on ohittunut
Äärimmäinen stressi.
Nämä tekijät voivat altistaa oireiston jatkumiselle
Yllä olevaa taulukkoa tarkastelemalla omat sairaudelle altistavat tekijät saattavat selkeytyä. Tutustu myös tämän sivuston hoitoa käsittelevään osaan saadaksesi lisätietoa hoitovaihtoehdoista.
Lue lisää potilaiden tarinoista täältä.
Ohjaamme sinut Edinburghin yliopiston lahjoitus-sivustolle. Lahjoituksia käytetään sivuston ylläpitoon ja toiminnallisten häiriöiden tutkimiseen.
