Yleisimpiä toiminnallisia puhe- ja nielemisvaikeuksia ovat:

Puuroutuva puhe

Puuroutuva puhe (dysartria) on toisinaan normaalia ja toisinaan ei. Puhuja kuulostaa ikään kuin päihtyneeltä, vaikka hän ei ole nauttinut alkoholia. Lääkärit tuntevat useita erilaisia puheen puuroutumista aiheuttavia sairauksia. Puuroutuvaa puhetta esiintyy kuitenkin myös toiminnallisena oireena.

Änkytys

Änkytys voi kehittyä toiminnallisena oireena, vaikka potilas ei ole aiemmin kärsinyt änkytyksestä. Puheesta voi tulla epävarmaa. Tauot siirtyvät sanojen väleistä sanojen keskelle. Jokaisen sanan aloitukseen voi liittyä epävarmuutta.

Vaikeudet sanojen löytämisessä

Tämä oire liittyy enemmän ajatteluun (kognitioon), kuin puheoireisiin. Potilas voi kokea, että:

1. Hän etsii sopivaa sanaa, muttei saa sitä mieleensä.
2. Sanat menevät sekaisin lauseissa.
3. Sanat tulevat suusta väärin tai epäsanoina – esimerkiksi: ”Missä on jana-asema?” ”juna-aseman” sijaan.

Kuiskaava tai käheä ääni (dysphonia)

Tälläisessa toiminnallisessa puhevaikeudessa puhujan ääni kuulostaa ikään kuin olevan flunssaiselta.  Oire ei kuitenkaan johdu kurkun karheudesta tai muusta näkyvästä äänihuulten vaivasta. Oire myös kestää huomattavasti kauemmin, kuin flunssaan liittyvät puhevaikeudet. Korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärit tutkivat tällaista toiminnallista dysfoniaa. Tavoitteena on varmistaa, ettei oireiden taustalla ole muuta sairautta. Toiminnallinen puhevaikeus voi olla ajoittaista ja flunssavirus voi olla sen alkuperäinen laukaisija. Kurkunpään tulehduksen jälkeen äänihuulet ”unohtavat” palata normaaliin toimintaan, vaikka virus on parantunut.

Toisinaan potilaat menettävät tyystin kykynsä tuottaa puhetta. Tätä kutsuttaan toiminnalliseksi afoniaksi. Toisinaan tietyissä tilanteissa puhuminen tuntuu helpommalta, kuin toisissa.

Toiminnallinen puheen ääntämishäiriö

Puhetapa muuttuu erilaiseksi ja saattaa muistuttaa vierasta aksenttia. Tätä voi esiintyä lukuisten neurologisten sairauksien yhteydessä, mutta myös toiminnallisena oireena.

Nielemisvaikeudet (globus)

Toiminnalliseen neurologiseen oireistoon liittyy toisinaan nielemisvaikeuksia. Tyypillisesti tällainen oire on tuntemus siitä, että jotain on jumissa kurkun yläosassa. Tämä tuntemus voi esiintyä, vaikka potilas ei niele mitään. Se voi myös tehdä nielemisestä vaikeaa. Tällaista nielemisoiretta kutsutaan usein globukseksi tai globus pharyngis -oireeksi. Korva-, nenä ja kurkkutautilääkäri tutkii nielemisoireet yleensä ensimmäiseksi. Näin rajataan pois mahdolliset muut oireiden aiheuttajat. Globus-potilailla esiintyy tavallisesti myös närästystä, jonka hoitaminen voi parantaa toiminnallisia oireita. Närästys ei kuitenkaan ole aina nielemisoireiden ainoa syy.

Yskä

Yskää aiheuttaa monenlaiset tekijät. Toiminnallinen yskä voi kummuta syvältä keuhkoista tai olla pinnallista ”allergiayskää”. Keuhkolääkäri tutkii yskän usein ensimmäisenä rajatakseen pois mahdolliset hengityselinsairaudet.

Miksi testitulokseni ovat normaaleja?

Toiminnallisissa puhe- ja nielemisvaikeuksissa kaikki hermoston osat ovat ehjiä. Ne eivät vain toimi normaalisti tiettyinä aikoina.

Lääkäri tekee diagnoosin kuultuaan potilaan oireet ja tehtyään tutkimuksen. Toiminnalliseen oireistoon liittyy oireita ja tutkimuslöydöksiä, jotka eivät sovi mihinkään muuhun sairauteen. Diagnoosi tehdään näiden löydösten perusteella.

Yleensä toiminnallisen puhe- tai nielemisvaikeuden toteaa neurologi. Normaalit kuvantamiset ja testit voivat auttaa diagnoosin tekemisessä. Korva, nenä ja kurkkulääkäri diagnosoi yleensä toiminnallisen dysfonian ja keuhkolääkäri toiminnallisen yskän. Puheen tuottamisen ja kielen ammattilaiset (puheterapeutit) ovat puhe- ja nielemisvaikeuksien asiantuntijoita, joilla on tärkeä rooli taudin toteamisessa ja hoidossa.

Miten toiminnallisia puhe- ja nielemisvaikeuksia hoidetaan?

Lisätietoa puheterapiasta löytyy täältä.