Tässä osiossa käsitellään kroonista päivittäistä päänsärkyä. Se voi olla migreeniä tai tensiopäänsärkyä. Tällainen päänsärky on melko tavallista muiden toiminnallisten neurologisten oireiden yhteydessä.
Päänsärystä löydät hyvää tietoa myös Suomen migreeniyhdistyksen sivuilta ja migreeniyhdistyksen youtube-kanavalta
Tensiopäänsärky eli jännityspäänsärky on epätarkasti nimetty, sillä monilla siitä kärsivistä potilaista ei ole stressiä tai henkistä jännitystä. On myös tutkittu, ettei päänsärky johdu ainoastaan päänahan lihasten jännityksestä.
Krooninen päivittäinen päänsärky on tavallinen syy lähetteeseen neurologin poliklinikalle. Tällainen päänsärky on läsnä useimpina päivinä, usein suurimman osan päivää. Tyypillisesti siihen liittyy seuraavia piirteitä:
• Jatkuva “puristava” tai “sykkivä” tunne, toisinaan jomotus
• Kipu voi tuntua koko päässä tai vain pienellä alueella
• Kipu on usein vaihtelevaa, mutta pahenee yleensä päivän mittaan
• Tavalliset kipulääkkeet leikkaavat kivusta vain pahimman terän
Ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää, miten päänsärky voi olla niin paha ilman ilmeistä syytä.
Päänsärky ei usein ole ainoa krooniseen päivittäiseen päänsärkyyn liittyvä oire. Seuraavaksi on listattu joitain tavallisia päänsäryn liitännäisoireita:
• Uupumus/väsymys
• Selkä- tai niskakipu
• Keskittymisvaikeudet
• Uniongelmat (liikaa tai liian vähän unta)
• Sanojen löytämisen vaikeus
• Näön sumentuminen
• Pahoinvointi
• Valonarkuus, kirkkaiden valojen välttely
• Turhautuminen, viha
• Huono mieliala
• Ilottomuus
• Murehtiminen
On totta, ettei krooninen päivittäinen päänsärky kuulosta kovin hohdokkaalta diagnoosilta. Se on kuitenkin neurologien ja Kansainvälisen päänsärkyliiton yleisesti tunnustama. Se voi johtua migreenistä tai tensiopäänsärystä. Nimi ei tee oikeutta kivun voimakkuudelle.
Krooninen päivittäinen päänsärky on hyvin selkeästi erottuva lääketieteellinen vaiva. Aivan kuin migreenin yhteydessä, neurologin ei yleensä tarvitse kuvantaa aivoja todetakseen kroonisen päivittäisen päänsäryn. Erityisen varma diagnoosi on, jos oireet ovat jatkuneet jo muutaman kuukauden.
Tutkimuksen aikana lääkäri on tutustunut tarkasti potilaan tietoihin ja tehnyt vaadittavat tutkimukset. Jos niihin ei kuulunut aivojen kuvantamista, lääkäri oli varma antamastaan diagnoosista. Lääkäri on tutkimuksissa todennut, ettei päänsäryn taustalla ole aivokasvaimen kaltaisia vaarallisia oireita. On hyvä keskustella lääkärin kanssa diagnoosin antamisen perusteista, jos ne tuntuvat epäselviltä.
Krooninen päivittäinen päänsärky on monimutkainen ilmiö, jolle on lukuisia aiheuttajia. Ikään kuin aivojen kipua aistivien osien voimakkuus olisi käännetty liian kovalle ja ne pitää kääntää takaisin normaaliksi. Kivun syntymiseen liittyvän tiedon lisääntyessä on ymmärretty, että hermostossa on useita kipua aistivia alueita. Hermojen päät ja aivot ovat molemmat paikkoja, joissa kivulle yliherkistyminen voi tapahtua.
Seuraavat tekijät voivat vaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen:
Ajan kuluessa monet kroonisesta päivittäisestä päänsärystä kärsivät potilaat ovat oireiden kanssa noidankehässä. Taustalla olevia ylläpitäviä syitä voi olla useita.
Jos olet kärsinyt oireista pitkään, kestää paraneminenkin pitkän aikaa. Nämä voivat auttaa:
• Tyytyväisyys diagnoosiin. Jos epäilet saaneesi väärän diagnoosin, on paraneminen vaikeaa.
• Jos kärsit migreenistä, migreenin hoito voi auttaa.
• Vähennä säännöllistä kipulääkitystä. Yritä parhaasi mukaan vähentää kaikki säännöllinen kipulääkitys. Tämä tarkoittaa ibuprofeiinia, parasetamolia. Kun lopetat ne, päänsärky yleensä pahenee väliaikaisesti (useiksi viikoiksi) ennen paranemista. Kipulääkkeet voi lopettaa kahdella tavalla. Voit asettaa päivän, jolloin lopetat lääkkeet (kuin tupakoinnin lopettaminen) tai voit lopettaa käytön asteittain. Mikäli käytössäsi on erittäin voimakkaita kipulääkkeitä (opioideja) vähentämisestä on syytä keskustella lääkärin kanssa
• Paranna nukkumistapojasi. Mene nukkumaan samaan aikaan joka ilta. Vältä kahvia, teetä ja kolajuomia klo 18 jälkeen. Onko sänkysi mukava vai liian kuuma tai kylmä?
• Lääkehoito— Niin sanotut antidepressantit, kuten amitryptyliini, voivat auttaa päänsäryn hoidossa. Niitä käytetään myös migreenin ja selkäkivun hoidossa, eivätkä ne edellytä masennusta. Ne eivät aiheuta riippuvuutta, toisin kuin diapam tai kodeiini. Antidepressantit toimivat edistämällä unta ja kääntämällä kipuherkkyyttä pienemmälle kemiallisin keinoin. Parantuminen on mahdollista ilman niitä, mutta lääkehoito lisää onnistumisen todennäköisyyttä. Hoidon alussa voi esiintyä sivuvaikutuksia, mutta niiden tulisi asettua muutamassa viikossa.
• Stressin, murehtimisen ja mielialan hoito. Jos koet stressiä tai mielialasi on huono muista syistä, ratkaisujen etsiminen voi helpottaa myös päänsärkyä.
• Muut hoitomuodot. Toisinaan päänsäryn hoitoon suositellaan niskan alueen fysioterapiaa. Vaihtoehtoisten hoitojen, kuten akupunktion ja hieronnan, tehoa ei ole todistettu. Ne voivat kuitenkin helpottaa joidenkin potilaiden oloa.
We will be re-directing you to the University of Edinburgh’s donate page, which enable donations in a secure manner on our behalf. We use donations for keeping the site running and further FND research.