Tässä osiossa käsitellään kroonista päivittäistä päänsärkyä. Se voi olla migreeniä tai tensiopäänsärkyä. Tällainen päänsärky on melko tavallista muiden toiminnallisten neurologisten oireiden yhteydessä.

Päänsärystä löydät hyvää tietoa myös Suomen migreeniyhdistyksen sivuilta ja migreeniyhdistyksen youtube-kanavalta

Tensiopäänsärky eli jännityspäänsärky on epätarkasti nimetty, sillä monilla siitä kärsivistä potilaista ei ole stressiä tai henkistä jännitystä. On myös tutkittu, ettei päänsärky johdu ainoastaan päänahan lihasten jännityksestä.

Mitä on krooninen päivittäinen päänsärky?

Krooninen päivittäinen päänsärky on tavallinen syy lähetteeseen neurologin poliklinikalle. Tällainen päänsärky on läsnä useimpina päivinä, usein suurimman osan päivää. Tyypillisesti siihen liittyy seuraavia piirteitä:

• Jatkuva “puristava” tai “sykkivä” tunne, toisinaan jomotus

• Kipu voi tuntua koko päässä tai vain pienellä alueella

• Kipu on usein vaihtelevaa, mutta pahenee yleensä päivän mittaan

• Tavalliset kipulääkkeet leikkaavat kivusta vain pahimman terän

Ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää, miten päänsärky voi olla niin paha ilman ilmeistä syytä.

Muita krooniseen päivittäiseen päänsärkyyn liittyviä oireita

Päänsärky ei usein ole ainoa krooniseen päivittäiseen päänsärkyyn liittyvä oire. Seuraavaksi on listattu joitain tavallisia päänsäryn liitännäisoireita:

• Uupumus/väsymys

• Selkä- tai niskakipu

• Keskittymisvaikeudet

• Uniongelmat (liikaa tai liian vähän unta)

• Sanojen löytämisen vaikeus

• Näön sumentuminen

• Pahoinvointi

• Valonarkuus, kirkkaiden valojen välttely

• Turhautuminen, viha

• Huono mieliala

• Ilottomuus

• Murehtiminen

Se ei kuulostaa oikealta lääketieteelliseltä diagnoosilta…

On totta, ettei krooninen päivittäinen päänsärky kuulosta kovin hohdokkaalta diagnoosilta. Se on kuitenkin neurologien ja Kansainvälisen päänsärkyliiton yleisesti tunnustama. Se voi johtua migreenistä tai tensiopäänsärystä. Nimi ei tee oikeutta kivun voimakkuudelle.

Kuinka lääkäri voi olla varma, ettei oire ole jotain muuta?

Krooninen päivittäinen päänsärky on hyvin selkeästi erottuva lääketieteellinen vaiva. Aivan kuin migreenin yhteydessä, neurologin ei yleensä tarvitse kuvantaa aivoja todetakseen kroonisen päivittäisen päänsäryn. Erityisen varma diagnoosi on, jos oireet ovat jatkuneet jo muutaman kuukauden.

Tutkimuksen aikana lääkäri on tutustunut tarkasti potilaan tietoihin ja tehnyt vaadittavat tutkimukset. Jos niihin ei kuulunut aivojen kuvantamista, lääkäri oli varma antamastaan diagnoosista. Lääkäri on tutkimuksissa todennut, ettei päänsäryn taustalla ole aivokasvaimen kaltaisia vaarallisia oireita. On hyvä keskustella lääkärin kanssa diagnoosin antamisen perusteista, jos ne tuntuvat epäselviltä.

Miksi päänsärky pitkittyy?

Krooninen päivittäinen päänsärky on monimutkainen ilmiö, jolle on lukuisia aiheuttajia. Ikään kuin aivojen kipua aistivien osien voimakkuus olisi käännetty liian kovalle ja ne pitää kääntää takaisin normaaliksi. Kivun syntymiseen liittyvän tiedon lisääntyessä on ymmärretty, että hermostossa on useita kipua aistivia alueita. Hermojen päät ja aivot ovat molemmat paikkoja, joissa kivulle yliherkistyminen voi tapahtua.

 Seuraavat tekijät voivat vaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen:

1. Migreeni tai tensiopäänsärky. Suurimmalla osalla kroonisesta päivittäisestä päänsärystä kärsivistä potilaista on aiemmin esiintynyt muuta päänsärkyä, yleensä migreeniä. Kroonisen päivittäisen päänsäryn laukaisevaa migreenikohtausten sarjaa kutsutaan toisinaan muuttuneeksi migreeniksi. Joskus potilas kokee ensimmäisen migreenikohtauksensa aikuisena ja se laukaisee päänsäryn, joka ei enää lakkaa.

• Muut kipuoireet. Päänsärky voi syntyä, jos potilaalla on taipumusta muihin kipuoireyhtymiin, kuten fibromyalgiaan (yleinen lihaskipu). Myös selkä- ja niskakipu, vatsakipu tai lantioseudun kipu voivat aiheuttaa ja pitkittyvää päänsärkyä. Tällainen herkkyys voi syntyä myös muista, monimutkaisista, syistä. Saattaa kuitenkin olla hyödyllistä nähdä oireiden välillä mahdollisesti oleva yhteys.

• Stressi. Pitkittyneiden päänsärkyjen ja stressin välillä vaikuttaa olevan yhteys. Stressi pahentaa päänsärkyä ja päänsärky aiheuttaa stressiä. Päänsärky on sekä kivuliasta, että huolestuttavaa. On tärkeää muistaa, ettei tällainen päänsärky ole psykosomaattista tai kuviteltua. Stressin ja päänsäryn yhteyden tarkkailu voi kuitenkin merkittävästi helpottaa kipuoireita.

• Liiallinen kipulääkkeiden käyttö. Viime vuosina on todettu, että kodeiinin ja parasetamolin kaltaisten kipulääkkeiden käyttö voi jopa pahentaa kroonista päivittäistä päänsärkyä. Normaalit kipulääkkeet leikkaavat kivusta pois vain terävimmän kärjen, eivätkä toimi hyvin. Päinvastoin nämä kipulääkkeet aiheuttavat usein vieroituspäänsäryn, kun niiden vaikutus lakkaa. Ajan kanssa tämä vain asteittain pahentaa päänsärkyä.

Mitä voin tehdä parantaakseni vointiani?

Ajan kuluessa monet kroonisesta päivittäisestä päänsärystä kärsivät potilaat ovat oireiden kanssa noidankehässä. Taustalla olevia ylläpitäviä syitä voi olla useita.

 Jos olet kärsinyt oireista pitkään, kestää paraneminenkin pitkän aikaa. Nämä voivat auttaa:

• Tyytyväisyys diagnoosiin. Jos epäilet saaneesi väärän diagnoosin, on paraneminen vaikeaa.

• Jos kärsit migreenistä, migreenin hoito voi auttaa.

• Vähennä säännöllistä kipulääkitystä. Yritä parhaasi mukaan vähentää kaikki säännöllinen kipulääkitys. Tämä tarkoittaa ibuprofeiinia, parasetamolia. Kun lopetat ne, päänsärky yleensä pahenee väliaikaisesti (useiksi viikoiksi) ennen paranemista. Kipulääkkeet voi lopettaa kahdella tavalla. Voit asettaa päivän, jolloin lopetat lääkkeet (kuin tupakoinnin lopettaminen) tai voit lopettaa käytön asteittain. Mikäli käytössäsi on erittäin voimakkaita kipulääkkeitä (opioideja) vähentämisestä on syytä keskustella lääkärin kanssa

• Paranna nukkumistapojasi. Mene nukkumaan samaan aikaan joka ilta. Vältä kahvia, teetä ja kolajuomia klo 18 jälkeen. Onko sänkysi mukava vai liian kuuma tai kylmä?

• Lääkehoito— Niin sanotut antidepressantit, kuten amitryptyliini, voivat auttaa päänsäryn hoidossa. Niitä käytetään myös migreenin ja selkäkivun hoidossa, eivätkä ne edellytä masennusta. Ne eivät aiheuta riippuvuutta, toisin kuin diapam tai kodeiini. Antidepressantit toimivat edistämällä unta ja kääntämällä kipuherkkyyttä pienemmälle kemiallisin keinoin. Parantuminen on mahdollista ilman niitä, mutta lääkehoito lisää onnistumisen todennäköisyyttä. Hoidon alussa voi esiintyä sivuvaikutuksia, mutta niiden tulisi asettua muutamassa viikossa.

• Stressin, murehtimisen ja mielialan hoito. Jos koet stressiä tai mielialasi on huono muista syistä, ratkaisujen etsiminen voi helpottaa myös päänsärkyä.

• Muut hoitomuodot. Toisinaan päänsäryn hoitoon suositellaan niskan alueen fysioterapiaa. Vaihtoehtoisten hoitojen, kuten akupunktion ja hieronnan, tehoa ei ole todistettu. Ne voivat kuitenkin helpottaa joidenkin potilaiden oloa.