Toiminnallisiin neurologisiin oireisiin perehtyneillä psykologeilla ja psykiatreilla on paljon annettavaa sairauden hoidossa.

Sairaanhoidossa, kuntoutuksessa ja kipuklinikalla toimivan ammattilaiset tuntevat toiminnallisen neurologisen oireiston todennäköisimmin. Yleissairaalapsykiatri tai neuropsykiatri tuntee sen varmasti.

Väärinkäsityksiä psykologiasta/psykiatriasta ja toiminnallisista neurologisista oireista

Toiminnallisista neurologisista oireista kärsivät potilaat hyötyvät psykologin/psykiatrin tapaamisesta monista syistä.

Monille potilaille kehittyy toiminnallisia neurologisia oireita ilman stressin vaikutusta. Oireet voivat alkaa yllättäen tai fyysisen vamman yhteydessä. Tällöin ainoa stressaava asia ovat itse oireet.

Monille potilaille kehittyy toiminnallisia neurologisia oireita stressaavassa elämäntilanteessa. Tämä ei tarkoita, että stressi olisi ainoa aiheuttava tekijä tai edes oireiden pääsyy.

Elämän stressitekijät, nykyiset ja menneet, pahentavat tietysti elämänlaatua. Tämä voi olla toiminnallisten neurologisten oireiden pääsyy joillain potilailla, mutta monille se ei ole niin tärkeä.

Monet ymmärtävät, miksi muut käyvät tapaamassa psykologia/psykiatria. Heille voi kuitenkin olla vaikeaa nähdä itsensä vastaanotolla. Jos toiminnallisista neurologisista oireista haluaa parantua kaikin keinoin, on omat ennakkoluulot syytä jättää syrjään.

Potilaat saattavat toisinaan luulla, että psykologin tai psykiatrin vastaanotto ja hoito muistuttaa vanhanaikaista psykoanalyysia. Psykiatri kehottaa ”kertomaan lapsuudesta” ja potilas kertoo tälle kaikki salaisuutensa. Lopuksi psykiatri kertoo, miten potilas on päätynyt nykytilanteeseensa. Tämä perinteinen kuva hoidosta on virheellinen.

Psykiatrin ja psykologin tapaaminen on harvoin yllä kuvatun kaltaista. Menneisyyden läpikäynti voi olla hyödyllistä joissain tilanteissa. Menneisyyden läpikäynti tapahtuu kuitenkin yleensä sellaisen ammattilaisen kanssa, joka on ensin rauhassa tutustunut potilaaseen.

Toiminnallisten neurologisten oireiden aiheuttajaa voi olla hyvin vaikeaa määritellä tarkasti, kuten Aiheuttajat-välilehden takana on selitetty. Toisinaan selitykseksi täytyy riittää: ”Sinulla on alttius toiminnallisille neurologisille oireille, yritetään selvittää, kuinka saisimme vointisi paremmaksi.”

Miten psykologin/psykiatrin tapaaminen voi auttaa?

Tavallinen, ja varsin ymmärrettävä, kysymys kuuluu: ”Kuinka oireista puhuminen voi helpottaa niitä?”

Seuraavat ovat yleisiä tapoja, joilla oireista puhuminen voi auttaa:

Diagnoosin luonteen ymmärtäminen. – Diagnoosin ymmärtämiseen voi mennä kauan aikaa ja psykologi voi auttaa käymään asioita läpi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi, että oireet ovat tavallisia ja ne eivät ole potilaan syytä tai mielikuvitusta. Psykologi voi auttaa myös tiedostamaan, etteivät oireet johdu aivoja rappeuttavasta sairaudesta ja ovat hoidettavissa.

Kuntoutusta estävien toimintamallinen muuttaminen. – Psykologi voi auttaa muuttamaan kuntoutusta estäviä toimintamalleja. Potilalla voi esimerkiksi olla kroonista selkäkipua, joka pahenee liikkeessä. Tästä syystä hän on vältellyt selän liikuttamista. Hän pelkää, että liike vahingoittaa selkää pysyvästi. Psykologi voi auttaa ymmärtämään, ettei liike vaurioita selkää, vaikka se pahentaakin oireita tilapäisesti. Tällöin selän liikkeitä voi koittaa lisätä turvallisemmin mielin.

Kuntoutumista estävien ajatusten jakaminen. – Dissosiatiivisista kohtauksista kärsivä potilas saattaa esimerkiksi murehtia jatkuvasti, milloin hän saa seuraavan kohtauksen. Mitä enemmän hän odottaa kohtausta, esimerkiksi supermarketissa tai portaita laskeutuessaan, sitä todennäköisempi kohtaus on.

Matalan mielialan ja murehtimisen tunnistaminen. – Jos toiminnalliset neurologiset oireet ovat jatkuneet jo jonkin aikaa, niiden rinnalle on saattanut kehittyä masennusta, ahdistuneisuutta tai paniikkikohtauksia. Muita, epätavallisempia, oireita voivat olla traumaperäiset oireet, pakkoajatukset tai syömisen ongelmat.

Ongelmien ratkaisu. – Moniin elämän ongelmiin ei ole yksinkertaista ratkaisua. Tällaisia voivat olla velkojen maksun tai lapsen koulunkäynnin ongelmat. Osaan ongelmista voi olla ratkaisu, jota ei ole tullut aiemmin ajatelleeksi.  Psykologi voi auttaa etsimään näitä ratkaisuja. Yksikin ongelma vähemmän helpottaa kokonaistilannetta.

Traumaattisten tapahtumien tunnistaminen. – Osa toiminnallisista neurologisista oireista kärsivistä potilaista on kokenut hyvin traumaattisia tapahtumia, jotka ovat altistaneet heidät oireille. Tällaisia kokemuksia on voinut tapahtua lapsuudessa tai aikuisena. Esimerkiksi fyysinen tai seksuaalinen väkivalta saattaa altistaa dissosiatiiviselle oireille myöhemmällä iällä. Traumaan keskittyvä terapia voi auttaa tällaisissa tapauksissa. Monet toiminnallisista neurologisista oireista kärsivät potilaat hakeutuvat tällaiseen terapiaan käydäkseen läpi vaikeita kokemuksiaan.

Jos kaikki yllä mainitut esimerkit kootaan yhteen, asioista puhumisen vaikutus voi olla yllättävän suuri.

Psykologien ja psykiatrien hoitomuodot vaihtelevat runsaasti. Hoitava lääkäri tai neurologi voi auttaa parhaan ratkaisun löytämisessä.

Tutkimustuloksia psykoterapian vaikutuksista toiminnallisen neurologisen oireiston hoidossa käydään läpi tässä englanninkielisessä artikkelissa

Suurimman psykoterapian vaikutuksia tutkineen tutkimuksen tulokset löytyvät tältä englanninkieliseltä videolta: CODES trial