Mitä toiminnallinen vapina on?

Toiminnallinen vapina on yleisin toiminnallinen liikehäiriö.

Sen oireena on käden jalan tai muun ruuminosan hallitsematon vapina. Tämä johtuu hermoston toiminnan häiriöstä eikä neurologisesta rakenteellisesta sairaudesta.

Toiminnallinen vapina sekoitetaan toisinaan Parkinsonin tautiin ja muihin vapinan aiheuttajiin, kuten sisäsyntyiseen eli essentiaaliseen vapinaan.

Toisin kuin Parkinsonin taudissa, toiminnallinen vapina on hermoston toiminnan häiriö, joka voi korjaantua.

Tämä tarkoittaa, että toiminnallinen vapina voi jopa kadota kokonaan, vaikka sairauteen ei ole ihmelääkettä.

Mitkä ovat toiminnallisen vapinan oireet?

Vapina on käden, jalan tai esimerkiksi pään rytmikästä liikettä. Toiminnallista vapinaa voi esiintyä jaksoissa pitkin päivää. Välillä vapina voi olla aggressiivista ja vaihtaa nopeutta.

Toiminnallinen vapina voi olla vakavasti toimintakykyä heikentävää, koska sen aiheuttamia liikkeitä ei voi hallita.

Toiminnallinen vapina voi alkaa yllättäen, mutta se voi myös kehittyä asteittain. Sen kehitys voi seurata jotain seuraavista tilanteista:

1. Raajan fyysinen vamma tai kiputila. Toiminnallista vapinaa voi esiintyä monimuotoisen kipuoireyhtymän (CRPS) osana.
2. Pitkittyvänä muuhun sairauteen liittyvän vapinan jälkeisesti, vaikka aiheuttavat tekijät ovat jo väistyneet. Tällaisia laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:
   a. Aikaisemmin käytettyjen lääkkeiden sivuvaikutukset.
   b. Äkkinäisiä liikkeitä sisältävän pyörtymisen jälkeen ilmaantunut vapina.
   c. Kuumetta ja vilunväristyksiä aiheuttanut infektio.
3. Pelko- tai paniikkikohtauksen jälkeen.
4. Dissosiaatioksi kutsutun oireen yhteydessä.
5. Toisen vapinasairauden osana. Esimerkiksi essentiaalinen vapina voi voimistua toiminnallisen vapinan myötä

Kuinka toiminnallinen vapina todetaan?

1. Tyypillinen toiminnallinen vapina lakkaa tai muuttaa rytmiään, kun potilas keskittyy toimintakykyisen käden tai jalan liikkeeseen.
2. Potilaalla on vaikeuksia ylläpitää rytmikästä liikettä oireettomalla raajalla vapinan aikana.
3. Potilaalla on ajanjaksoja, jolloin vapina lakkaa.
4. Vapinan rytmi eli nopeus vaihtelee.
5. Vapina pahenee voimakkaasti, jos joku yrittää pidätellä raajaa paikallaan.

“Sisäinen vapina”

On varsin tavallista, että toiminnallisista neurologisista oireista kärsivä potilas kokee sisäistä vapinaa, jota ulkopuoliset eivät näe. Tämä on tavallista myös muissa neurologisissa sairauksissa. Toisinaan tällainen sisäinen vapina näkyy ulospäin vain pienenä liikkeenä.

Sisäinen vapina voi tuntua huolestuttavalta ja oireen tavallisuus voi olla potilaalle helpotus. Toiminnallisen neurologisen oireiston mekanismien näkökulmasta oire toimii ikään kuin aivojen ääninapin kääntämisenä täysille. Tällöin aivot havaitsevat liikettä ja ruumiin tuntemuksia poikkeuksellisella herkkyydellä.

Pieni vapina on itse asiassa täysin normaalia, jos kädet nostetaan suoriksi vartalon eteen. Tätä sanotaan fysiologiseksi vapinaksi. Joillain potilailla sisäinen vapina syntyy, kun aivot tulevat tietoisiksi tästä ilmiöstä. Vapinan tiedostaminen voi voimistaa sitä ajan myötä.

Miten toiminnallista vapinaa hoidetaan?

Tutustu tämän sivustoa hoitoa käsitteleviin materiaaleihin

Uskotko saaneesi oikean diagnoosin?

On erittäin tärkeää, että potilas kokee saaneensa oikean diagnoosin. Tässä osiossa esiteltyjä kuntoutusmenetelmiä on haastavaa toteuttaa ilman tätä.

Jos diagnoosi ei tunnu oikealta, on hyvä tarkastella diagnoosin toteamisen perusteita. Liittyykö oireisiin ylläkuvattuja toiminnallisen vapinan piirteitä? Mikäli edellä kuvattuja piirteitä esiintyy, on hyvä pohtia, miksi diagnoosi ei tunnu oikealta.

Toiminnallinen vapina ei vaadi taustalleen stressiä. Päinvastoin vapina on usein selkeimmin havaittavissa rauhallisessa tilassa. Mikäli lääkäri ehdotti oireiden liittyvän stressiin, diagnoosi voi tuntua väärältä stressittömässä elämäntilanteessa. Tällöin kyseessä on voinut olla väärinkäsitys. Stressi on todettu toiminnallisen vapinan syntytekijäksi, mutta se on vain yksi tekijä muiden joukossa. Elämäntilanteen stressitekijät, tai niiden puute, eivät suoraan vaikuta toiminnallisen vapinan syntyyn.

Fysioterapiaharjoituksia toiminnallisen vapinan hoitoon

(Laatinut Glenn Nielsen, fysioterapeutti, Institute of Neurology, Lontoo)

Kaikki harjoitteet tulee suorittaa säännöllisesti useita kertoja, ja monet saattavat tuntua aluksi mahdottoman vaikeilta. Aivoihin kehittyneen pinttyneen tavan muuttaminen ei ole helppoa. Tee harjoitukset peilin edessä. Liikkeen näkeminen opettaa aivoja pois vääränlaisesta toiminnasta.

1. Yritä heiluttaa vapisevaa kättä vapinasta huolimatta. Voit esimerkiksi heiluttaa kättä edestakaisin ikään kuin johtaisit orkesteria. Muuta liikettä laajemmaksi ja hitaammaksi kunnes liike lakkaa kokonaan. Pysäyttääkö tämä toiminnallisen vapinan hetkellisesti? Harjoittelun myötä käden hallinta saattaa parantua.
2. Yritä “sekoittaa” toiminnallisen vapinan rytmi liikuttamalla oireetonta raajaa rytmikkäästi. Pyydä avustajaa tekemään naputtavaa, rytmikästä liikettä, jota sinun tulee seurata. Liikkeen tulisi alkaa tasaisesti, mutta muuttua vaihtelevaksi. Liikkeen vaihteleva nopeuttaminen ja hidastaminen tekee seuraamisesta vaikeampaa. Jos toiminnallisen vapinan rytmi muuttuu avustajan liikkeen rytmin mukana, voit kokeilla hidastaa vapinan rytmiä ja jopa yrittää pysäyttää vapinan kokonaan.

Oheisissa videoissa on esimerkki muutamista tavoista.

Video 1 ja Video2 (lähde: Roper et al. How to use the entrainment test in the diagnosis of functional tremor. Pract Neurol 2013;13:396-398)

3. Lihaksen rentouttamisen ja jännittämisen harjoittelu. Toiminnallinen vapina johtuu usein kaikkien jalan tai käden lihasten samanaikaisesta jännittämisestä. Progressiivinen lihasten rentoutus voi auttaa palauttamaan lihasjännityksen hallinnan.

4. Jos vapinaan liittyy jalan “pomppiminen” istuma-asennossa, yritä pitää jalkaa maassa niin kauan kuin mahdollista. Harjoituksen tekeminen voi tuntua oudolta, mutta se muistuttaa aivoja jalan normaalista asennosta. Voit myös tömistää tahtia oireettomalla jalalla. Ihanteellista on, jos avustaja tömistää vaihtelevaa rytmiä, jota voit seurata. Myös istuma-asennon vaihtelu ja kehon painopisteen muuttaminen voivat auttaa.

Muita hoitomuotoja

Tutustu hoitosivuihin saadaksesi lisätietoa mahdollisten liitännäisoireiden tarkemmasta hoidosta. Toiminnallinen vapina linkittyy usein ahdistuneisuuteen.

Ahdistus  voi johtua vapinasta itsestään. Mitä ihmiset ajattelevat? Muuttuuko vapina pahemmaksi? Joudunko naurunalaiseksi? Nämä tunteet ovat ahdistusta huolimatta siitä, että ne juontuvat toiminnallisesta vapinasta.

Monilla toiminnallisesta vapinasta kärsivillä potilailla ei esiinny ahdistusoireita. Mahdolliseen ahdistukseen kannattaa kuitenkin hakea apua. Silloin hoidon tavoitteena on vapinaan liittyvän murehtimisen vähentäminen. Ahdistuksen hoito voi vähentää myös toiminnallisen vapinan oireita.

Osa potilaista kuvaa, kuinka vapinakohtausten laukaisevana tekijänä ovat vaikeasti kuvattavat huimausoireet. Tällöin vapinan esiintyminen helpottaa huimausta vaikka toiminta ei ole tietoista. Jos koet tällaisia oireita, on ne hyvä ottaa puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Toiminnallinen vapina voi helpottaa hypnoosin aikana. Itsesuggestion  avulla oireita voi helpottaa kotioloissa.