Toiminnalliset tuntohäiriöt ovat hermoston toiminnan häiriön aiheuttamia tuntemuksia. Niitä voi esiintyä missä päin kehoa tahansa. Syynä ei ole hermoston vaurio tai aivosairaus.
Potilaalla voi esiintyä seuraavia tunto-oireita:
Toiminnalliset tunto-oireet voivat herättää paljon huolta potilaassa ja lääkärissä. Ne voivat herättää epäilyn aivoinfarktista tai MS-taudista.
Toiminnalliset tuntohäiriöät eivät kuitenkaan johdu hermoston vaurioista. Tämä tarkoittaa, että ne voivat vähentyä ja jopa kadota kokonaan. Toiminnallisissa tuntohäiriöissä kaikki hermoston osat ovat ehjiä. Ne eivät kuitenkaan toimi kunnolla, joten aivot eivät vastaanota viestejä normaalilla tavalla.
Toiminnalliset tuntohäiriöt toteaa yleensä neurologi.
Lääkäri voi havaita toiminnallisen tuntohäiriön potilaan taustatietojen perusteella. Tutkimuksen aikana lääkäri saattaa huomata, että tuntohäiriöstä kärsivän kehon alueen tuntoaisti on heikentynyt. Tunto-oireen rinnalla voi esiintyä lievää fyysistä heikkoutta. Tämän heikkouden laatu ja neurologisten tutkimusten tulokset auttavat lääkäriä tilanteen määrittelyssä.
Tavallisista testeistä ja kuvantamisesta voi olla hyötyä erityisesti muiden syiden poissulkemisessa, mutta yleensä neurologi diagnosoi potilaan potilastapaamisen yhteydessä.
Toiminnallisten tuntohäiriön syntyyn vaikuttavat yksilölliset tekijät. Aiheuttajat ovat hyvin samankaltaisia kuin toiminnallista heikkoutta aiheuttavat tilanteet. Näitä ovat esimerkiksi:
1. Vamman jälkeen tai kivun yhteydessä— Fyysinen vamma ja kova kipu vaikuttavat altistavan toiminnallisille tuntohäiriölle. Tutkimukset osoittavat, että kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla esiintyy yleisesti toiminnallisia tunto-oireita (yleensä kehon jommallakummalla puolella). Toisinaan toiminnalliset tunto-oireet voivat liittyä monimuotoiseen kipuoireyhtymään.
2. Hyperventilaation yhteydessä– Toiminnallisten tunto-oireiden lisäksi hyperventilaatioon liittyy huimausta ja hengenahdistusta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos sataa tervettä ihmistä pyydetään hengittämään nopeasti määrätyn ajan, suurin osa saa tunto-oireita. Oireet ovat yleensä sormien ja suun ympäryksen kihelmöintiä. Tämän uskotaan johtuvan hyperventilaation yhteydessä esiintyvän matalan hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksesta hermopäätteisiin. Pienellä osalla tutkittavista hyperventilaatio aiheuttaa kehon toispuoleista turtumista.
3. Väsymystä aiheuttavan sairauden tai vuodelevon yhteydessä — Tunto-oireet voivat kehittyä hitaasti, jos potilas kärsii runsaasta väsymyksestä tai uupumuksesta. Joissain tapauksissa pitkittynyt vuodelepo voi laukaista oireita. Näissä tapauksissa oireet voivat esiintyä kroonisen väsymysoireyhtymän osana
4. Dissosiatiivisen- tai paniikkikohtauksen jälkeen– Jos heikkousalkaa yllättäen, siihen voi liittyä muita oireita kuten huimaamista ja dissosiaatiota (kokemusta ympäröivien esineiden etäisyydestä tai toiseudesta). Dissosiaatio on transsin kaltainen tila, josta kerrotaan tarkemmin tällä sivustolla. Tällaiset kohtaukset voivat olla hyvin pelottavia. Erityisesti “kuin tyhjästä” alkavat kohtaukset voivat laukaista paniikkikohtauksen. Paniikkikohtauksen jälkeen potilaalle voi tulla toiminnallinen tunto-oire. Se voi olla esimerkiksi kokemus kehon toispuoleisesta painavuudesta, kehon pistely tai tunne, ettei kaikki ole kunnossa.
5. Migreenin yhteydessä– Joskus tunto-oireita esiintyy migreenikohtauksen yhteydessä. Osa potilaista kertoo saavansa aluksi migreenikohtauksen kaltaisen kohtauksen. Kohtauksen jälkeen toiminnalliset tunto-oireet jatkuvat. Näissä tapauksissa migreeni laukaisee toiminnallisen tunto-oireen.
6. Ei selkeää aiheuttajaa– Toiminnallisille tuntohäiriölle ei aina ole selkeää aiheuttajaa. Kuten migreenipotilailla, osalla tuntohäiriöitä esiintyy väsyneenä tai stressitilanteissa. Osalla oireisiin ei ole mitään syytä.
Ohjaamme sinut Edinburghin yliopiston lahjoitus-sivustolle. Lahjoituksia käytetään sivuston ylläpitoon ja toiminnallisten häiriöiden tutkimiseen.