Mitä toiminnalliset liikehäiriöt ovat?

Toiminnallisilla liikehäiriöillä tarkoitetaan kehon osan epänormaalia liikettä, jonka aiheuttaa ongelma hermoston toiminnassa. Syynä ei ole aivojen rakenteellinen ongelma.

Jokaisesta liikehäiriötyypistä löytyy lisätietoa omalta sivultaan (toiminnallinen vapina, toiminnallinen dystonia, toiminnalliset äkkinäiset liikkeet, toiminnallinen kävelyvaikeus). Osalla potilaista esiintyy vain yhden tyyppinen liikehäiriö. Osalla liikehäiriöitä voi olla useita.

Toiminnalliset liikehäiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia häiritseviä ja toimintakykyä heikentäviä oireita:

Vapina– Käsi tai jalka vapisee hallitsemattomasti. Toiminnallinen vapina on yleensä hyvin monimuotoista. Toisinaan se voi jopa kadota kokonaan. Toisinaan se voi rajoittaa toimintakykyä merkittävästi

Äkkinäiset liikkeet tai nykäisyt – Osalla potilaista esiintyy äkkinäisiä liikkeitä. Äkkinäisiä liikkeitä ja nykäisyjä voi aiheuttaa esimeriksi kovat äänet, tietty valaistus ja kipukohtaukset

Krampit, dystonia ja pysyvä dystonen virheasento– Osalle potilaista kehittyy käden tai jalan poikkeavaan lihasjänteyteen liittyvä virheasento, jonka tietoinen korjaaminen on vaikeaa. Virheasento voi olla ajoittainen ja väliaikainen ongelma (kramppi) tai voi kroonistua (virheasento). Yleisiä dystoniatyyppejä ovat nyrkkiin puristettu käsi ja vääntynyt nilkka (katso kuvat).

Kävelyvaikeudet – Myös askelluksen muutoksia voi esiintyä osana toiminnallista häiriötä. Yleisin oire on jalan laahaaminen, jota esiintyy toiminnallisen raajaheikkouden yhteydessä. Toiminnallisiin kävelyn vaikeuksiin luetaan epävakaa kävely, johon liittyy usein aiempia kaatumisia ja pelko tulevista kaatumisista.

Toisin kuin muissa liikehäiriöissä (kuten Parkinsonin taudissa), toiminnalliseen liikehäiriöön ei liity hermoston vauriota tai -sairautta. Ongelman aiheuttaa häiriö hermoston toiminnassa. Tämä häiriö on korjattavissa.

Toiminnallinen liikehäiriö voi parantua ja jopa kadota kokonaan.

 

Vapina on yleisimpiä toiminnallisia oireita

Kuinka toiminnalliset liikehäiriöt todetaan?

Yleensä toiminnallisen liikehäiriön toteaa neurologi. Diagnoosin tekeminen on haastavaa, sillä se vaatii tietoa ja ymmärrystä neurologisten sairauksien aiheuttamien liikehäiriöiden koko kirjosta. Osa näistä liikehäiriöistä on erittäin harvinaisia.

Tästä johtuen kaikkien toiminnallisten liikehäiriön oireiden kuvailu tässä oppaassa on hankalaa. Toiminnalliset liikehäiriöt esiintyvät usein vamman yhteydessä ja ne voivat alkaa yllättäen. Seuraavassa on joitain esimerkkejä toiminnallisista liikehäiriöistä:

Vapina– Toiminnallisissa vapinassa voi olla esimerkiksi seuraavia piirteitä:

• Vapinan rytmi (vapinan nopeus) vaihtelee tai vapina lakkaa kokonaan.
• Vapina pahenee voimakkaasti, jos joku yrittää pidätellä raajaa paikallaan.
• Tyypillinen toiminnallinen vapina lakkaa tai muuttaa rytmiään, kun potilas keskittyy toimintakykyisen käden tai jalan liikkeeseen.
• Rytmisten liikkeiden tekeminen terveellä kädellä voi olla hankalaa vapinan aikana, joka tukee ajatusta toiminnallisesta häiriöstä.

Äkkinäiset liikkeet – Tämän tyyppisiä liikkeitä kutsutaan joskus myös myokloniaksi. Toiminnallisiin myoklonuksiin liittyy kovien äänien ja metelin aiheuttamia äkkinäisiä liikkeitä. Nämä liikkeet voivat syntyä kovaa ääntä odottaessa tai äänen seurauksena. Aivosähkökäyrässä voi näkyä motorista toimintaa ennakoiva sähkökäyrän muutos (Bereitschaftpotentia), jota ei havaita muiden neurologisten sairauksien yhteydessä.

Pienet lihasnykäykset (faskikulaatio)– Suurimmalla osalla esiintyy ajoittain pientä kehon lihasten nykimistä. Erityisen tavallista tämä on silmien ympärillä (elohiiri), sormissa ja pohkeissa. Tällainen nykiminen on tavallista ja normaalia. Joillain potilailla nykiminen kuitenkin lisääntyy siinä määrin, että sitä esiintyy lopulta jatkuvasti ympäri kehoa. Tämä voi johtaa ymmärrettävään ahdistukseen ja epätietoisuuteen oireen aiheuttajasta. Murehtiminen taas lisää nykimisoiretta.

Tällainen monimuotoinen nykiminen on erityisen tavallista lääkäreillä ja lääketieteen opiskelijoilla, jotka ovat huolissaan motoneuronitaudin (ALS) mahdollisuudesta. Toiminnallisessa nykimisessä koko lihassyy supistuu aiheuttaen voimakkaan nykäisyn lihaksessa. Motoneuronitaudissa nykiminen on sen sijaan pienempää, paikallista lihasvärinää.  Lihasnykäyksille on muitakin syitä, mutta toiminnallista faskikulaatiota pidetään niistä yleisimpänä.

Krampit – Toiminnallisia kramppeja esiintyy yleisesti käsissä ja ranteissa. Käsi voi mennä tiettyyn asentoon (karpopedaaliseen spasmiin) (katso kuva). Myös esimerkiksi veren matala kalkkipitoisuus voi aiheuttaa krampin. Lääkärin tulisi siis harkita muita vaihtoehtoja ennen toiminnallisen krampin toteamista. Karpopedaaliseen spasmin on yleinen myös paniikkihäiriön tai hyperventilaation yhteydessä

Pakkoasento (toiminnallinen dystonia) – Tällä tarkoitetaan asentoa, joka pysyy muuttumattomana suurimman osan ajasta. Yleensä pakkoasentoja esiintyy käsissä tai jaloissa. Niihin liittyy usein jonkin verran raajan toiminnallista heikkoutta. Pakkoasennot esiintyvät joskus kivun yhteydessä, jolloin oireet voivat olla osa monimuotoista kipuoireyhtymää (CRPS)

Yleisimmät pakkoasentotyypit ovat:

1. Käden pakkoasento, jossa asento muistuttaa muissa tilanteissa esiintyvää karpopedaalispasmia tai käsi puristuu nyrkkiin.
2. Jalan pakkoasento, jossa nilkka kääntyy sisäänpäin.

Toiminnalliset kävelyvaikeudet – On olemassa useankaltaisia toiminnallisia kävelyvaikeuksia. Kävelyn muotoja yhdistää epänormaali, vaivalloinen askellus. Toiminnalliset kävelyvaikeudet eivät johdu neurologisesta sairaudesta. Esimerkkejä tavallisesti tavatuista toiminnallisista kävelyvaikeuksista ovat:

1. Erittäin hidas kävely – Erittäin hidas kävely, jossa jalat eivät tahdo nousta maasta.
2. “Jäällä kävely” – Varovainen kävely jalat levällään ja jäykkinä.
3. Hiipiminen – Kävely, jossa potilas näyttää ikään kuin hiipivän. Usein tämä liittyy kaatumisen pelkoon.
4. Yllättävä polvien notkahdus sisäänpäin – Esiintyy tyypillisesti jalkojen toiminnallisen raajaheikkouden yhteydessä. Toisinaan tällaiseen kävelyvaikeuteen liittyy lyyhistymiskohtaus. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lyyhistymiskohtaukselle ja polvien ongelmille voi olla muitakin syitä.
5. Epävakaa kävely – Yleisesti epävakaa kävely lukuisilla sivuaskelilla.

Mikä toiminnalliset liikehäiriöt aiheuttaa?

Toiminnallisen liikehäiriön syntyyn vaikuttavat monet yksilölliset tekijät. Osa yleisimmistä aiheuttajista muistuttavat toiminnallisen raajaheikkouden yhteydessä kuvattuja tekijöitä.

Isolla osalla toiminnallisista liikehäiriöitä sairastavista potilaista (kuten myös toiminnallisesta vapinasta kärsivillä potilailla) liikehäiriö on syntynyt vamman tai raajakivun yhteydessä. Silloin oireet voivat esiintyä osana monimuotoista kipuoireyhtymää (CRPS) oireiden kanssa. Monimuotoiseen kipuoireyhtymään liittyvät liikehäiriöt (erityisesti dystoniat) muistuttavat toiminnallisia liikehäiriöitä. Toiminnalliset äkkinäiset liikkeet ja vapina voivat esiintyä monimuotoisesta kipuoireyhtymästä kärsivillä potilailla esimerkiksi niska- ja selkäkivun yhteydessä.