Toiminnallinen raajaheikkous on käden tai jalan heikkoutta, joka johtuu häiriöstä hermoston toiminnassa. Syynä ei ole hermoston vaurio tai aivosairaus.
Toiminnallinen raajaheikkous voi olla pelottavaa ja heikentää toimintakykyä. Oire voi ilmetä kävelyn vaikeutena tai toisen puolen raajan “painavuutena”. Tavallisia oireita ovat myös esineiden pudottelu ja raajan kokeminen epänormaalina tai vieraana.
Toiminnallinen raajaheikkous näyttäytyy potilaalle ja lääkärille usein aivoinfarktin tai MS-taudin oireena. Se ei kuitenkaan aiheuta pysyvää vahinkoa hermostolle näiden tautien tavoin. Toiminnallinen raajaheikkous voi sen sijaan vähentyä ja jopa väistyä kokonaan.
Yleensä toiminnallisen raajaheikkouden toteaa neurologi, yleislääkäri tai muu asiaan perehtynyt lääkäri.
Kun lääkäri tutkii näitä potilaita, hän havaitsee oireistolle tyypillisiä alla kuvattuja tutkimuslöydöksiä. Toiminnallisessa raajaheikkoudessa ei havaita muihin rakenteellisiin aivosairauksiin (MS-tauti, aivohalvaus) tyypillisesti liittyviä löydöksiä kuten refleksipuolieroja.
Hermoston vaurion ja -sairauden poissulkeminen on tärkeää, sillä toiminnallisessa neurologisessa oireistossa hermostossa ei ole vaurioita. Hermoston toiminnassa on häiriö, joten raaja ei liiku halutulla tavalla.
Jos aivot olisivat tietokone, toiminnallinen raajan heikkous olisi ohjelmistovirhe, eikä vika itse tietokoneessa.
Migreenin tavoin toiminnalliselle raajan heikkoudelle ei ole laboratoriokoetta tai kuvaustutkimusta. Lääkäri tekee diagnoosin yhden tai lukuisten oireiden tai löydösten pohjalta.
Lääkäri voi todeta esimerkiksi alla lueteltuja oireita toiminnallisen raajaheikkouden yhteydessä. Näistä tutkimuslöydöksistä mikään ei ole 100 % luotettava, eikä niistä pidä vetää hätiköityjä johtopäätöksiä:
Alla olevalla videolla tutkitaan Lucya, jolla toiminnallinen raajaheikkous esiintyy oikeassa kädessä ja jalassa. Hän myös kertoo kasvojen krampeistaan englanniksi tällä sivustolla.
Lucylla on toiminnallista heikkoutta oikeassa jalassaan. Hän ei voi painaa jalkaa maata vasten, vaikka haluaisi.
Kun häntä pyydetään nostamaan toimintakykyinen jalkansa ja keskittymään pitämään se ilmassa, oikean jalan heikkous häviää.
Alussa Lucy yrittää liikuttaa oireilevaa oikeaa jalkaansa. Se ei toimi halutulla tavalla, koska aivojen- ja hermoston toiminnassa ongelmia. Kun Lucy keskittyy terveeseen vasempaan jalkaansa, oikean jalan toiminta palautuu. Tämä osoittaa, ettei heikkous johdu aivojen vauriosta.
Kannattaa katsoa video useampaan kertaan päästäkseen jyvälle ilmiöstä!
• Lonkan loitontajien tutkimus–Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lonkan loitontajalihasten toimintaa eri tilanteissa. Voimattoman jalan käyttäytyminen vaihtelee tutkimuksen eri vaiheissa. Tutkimus vastaa Hooverin merkkiä, mutta tutkimuksen kohteena ovat lonkan loitontajien lihakset. Tutkimuksen tarkoituksena on rajata pois hermoston rakenteeseen liittyvät sairaudet. Tässä videossa Rachelillä esiintyy lonkan heikkoutta osana toiminnallista neurologista oireistoa.
•Laahaava kävely– Toiminnallisesta jalan heikkoudesta kärsivillä potilailla on hyvin tyypillinen kävelytyyli, jossa heikompi jalka laahaa maata. Kävelytyyli eroaa aivohalvaus- tai MS-potilaan kävelystä, johon kuuluu jalan voimakas heilurimainen liike. Neurologit ovat perehtyneitä havaitsemaan kävelytyylin muutosta eri sairauksissa.
• Voimaerot tutkittaessa sängyllä ja kävellessä– Joskus toiminnallinen heikkous näkyy vain kävellessä. Potilaan jaloissa ei siinä tapauksessa esiinny toiminnallista heikkoutta sängyllä tutkittaessa. Ero on mahdollinen myös päinvastoin. Tämä voimatasojen vaihtelevuus tukee ajatusta toiminnallisista halvauksesta.
Normaali kuvantamislöydös ja normaalit muut konetutkimukset auttavat toiminnallisen raajan heikkouden diagnoosissa, mutta yleensä diagnoosi tehdään potilasta tarkkailemalla. Neurologi tekee lopullisen diagnoosin näiden löydösten pohjalta potilastapaamisen yhteydessä.
Toiminnallinen raajaheikkous on monimutkainen ilmiö. Sen syntyyn vaikuttavat yksilölliset tekijät. Usein oireisiin liittyy turhautumista, huolta ja matalaa mielialaa. Ne eivät kuittenkaan yksin aiheuta ongelmaa.
Toiminnallisen heikkouden syntyyn voi vaikuttaa useita eri tekijöitä. On kuitenkin mahdollista, että oireita ilmenee ilman yhdenkään alla listatun tapahtuman vaikutusta.
1. Vamman jälkeen tai kivun yhteydessä— Fyysinen vamma näyttää altistavan toiminnalliselle heikkoudelle. Myös kova kipu (erityisesti niskan ja selän alueella) liittyy usein toiminnalliseen heikkouteen. Toisinaan toiminnallinen heikkous voi liittyä myös monimuotoiseen kipuoireyhtymään (CRPS).
2. Väsymystä aiheuttavan sairauden tai vuodelevon yhteydessä— Heikkous voi kehittyä hitaasti, jos potilas kärsii runsaasta väsymyksestä tai uupumuksesta. Joissain tapauksissa pitkittynyt vuodelepo voi laukaista oireita. Näissä tapauksissa oireet voivat ristetä kroonisen väsymysoireyhtymän oireiden kanssa.
3. Anestesiasta tai unesta herätessä —Tämä ei johdu anestesiasta vaan liittyy aivojen tilapäisesti muuttuneeseen tilaan heräämisen yhteydessä. Samankaltainen ilmiö esiintyy toisinaan normaalin heräämisen jälkeen.
4. Dissosiatiivisen- tai paniikkikohtauksen jälkeen– Jos heikkousalkaa yllättäen, siihen voi liittyä muita oireita kuten huimausta ja dissosiaatiota (kokemusta etääntymisestä tai irtautumisesta). Dissosiaatio on transsin kaltainen tila, josta kerrotaan tarkemmin tällä sivustolla. Toisinaan tällaiset kohtaukset ovat hyvin pelottavia. Erityisesti “kuin tyhjästä” alkavat kohtaukset voivat laukaista paniikkikohtauksen. Paniikkikohtauksen jälkeen voi esiintyä toiminnallisen heikkouden oireita. Nämä oireet voivat olla kokemuksia kehon toispuoleisesta painavuudesta, raajojen kihelmöintiä tai tunne, ettei kaikki ole kunnossa.
Joskus oireet seuraavat toiminnallista kohtausta
6. Migreenin laukaisemana – Joissain migreenin tyypeissä esiintyy auraoire. Osalla potilaista auraoire ilmentyy toispuoleisena kehon heikkoutena, kihelmöintinä tai turtumisena. Uutena tämä oire voi olla pelottava ja laukaista toiminnallisen neurologisen oireen.
5. Ei selkeää aiheuttajaa– Toiminnalliseen raajaheikkouteen ei aina ole selkeää aiheuttajaa. Kuten migreenipotilailla, osalla toiminnallista raajan heikkoutta esiintyy väsyneenä tai stressitilanteissa. Osalla oireeseen ei ole mitään syytä.
Hoitoa käsittelevä osio tällä sivustolla tarjoaa lisätietoa yleisesti ja toiminnallisen heikkouden hoito tarkempaa tietoa näistä oireista.
Ohjaamme sinut Edinburghin yliopiston lahjoitus-sivustolle. Lahjoituksia käytetään sivuston ylläpitoon ja toiminnallisten häiriöiden tutkimiseen.
