Toiminnallinen kognitiivinen oireisto sisältää muistin ja keskittymisen oireita, jotka johtuvat ongelmasta aivojen toiminnassa. Ne eivät johdu aivojen vauriosta tai -sairaudesta.
Osalla potilaista esiintyy suhteellisen lieviä toiminnallisia kognitiivisia oireita. Nämä oireet esiintyvät usein muiden terveysongelmien rinnalla. Osalla potilaista toiminnalliset muistiongelmat vaikeuttavat päivittäistä elämää. Toiminnalliset kognitiiviset oireet voivat olla pelottavia. Ne voivat heikentää toimintakykyä vakavasti ja vaikeuttavat normaalia työssäkäyntiä sekä sosiaalista elämää.
Osa potilaista pelkää, että oireiden taustalla on vakava sairaus tai vamma. Potilaat saattavat pelätä, että oireet johtuvat jonkin tyyppisestä muistisairaudesta, kuten esimerkiksi Alzheimerin taudista.
Toiminnallisen kognitiivisen oireiston erottaminen aivosairauksista tai -vammasta vaatii huolellista tutkimusta.
Toiminnallinen kognitiivinen oire on kuitenkin mahdollista diagnosoida varmasti ja tarkasti. Diagnoosi voi auttaa ratkaisujen löytämisessä oireiden helpottamiseksi.
Tämä sivu tarjoaa lisätietoa toiminnallisesta kognitiivisesta oireistosta ja antaa sinulle mahdollisuuden ymmärtää tilannettasi paremmin.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet ovat tavallisia. Valitettavasti oireisiin liittyvä sanasto ei ole vakiintunut, joten lääkärit puhuvat samoista oireista eri nimillä. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet voivat esiintyä itsenäisesti. Ne ovat myös hyvin tavallisia muiden toiminnalliseen neurologiseen oireistoon kuuluvien oireiden yhteydessä. Toiminnallinen neurologinen oireisto sisältää laajan kirjon erilaisia neurologisia oireita, kuten raajaheikkoutta ja tajunnan hämärtymistä.
Nämä oireet ovat todellisia. Niiden aiheuttaja on ongelma hermoston toiminnassa. Toiminnallisia kognitiivisia oireita esiintyy myös tavallisesti kivuliaiden sairauksien, esimerkiksi fibromyalgian yhteydessä. Oireet ovat myös tavallisia vakavan väsymyksen yhteydessä. Niihin voi myös liittyä ahdistusta ja masennusta. Ahdistus ja masennus voivat sekä laukaista toiminnallisia kognitiivisia oireita, että kehittyä oireiden seurauksena.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet voivat alkaa useista eri syistä. Usein näitä syitä on enemmän kuin yksi.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet voivat alkaa yllättäen. Ne voivat myös alkaa vamman tai traumaattisen tapahtuman jälkeen. Päävamma tai lievä traumaattinen aivovamma (eli aivotärähdys) on tyypillinen kognitiivisten oireiden laukaisija.
Useimmat toiminnallisia kognitiivisia oireita aiheuttavat tekijät laukaiset kognitiiviset oireet sekoittamalla aivojen tarkkaivaisuutta hallitsevat prosessit.
Vaikka aivojen kyky oppia uutta ja varastoida tietoa on valtava, niiden havainnointikyky on rajallinen. Ihminen voi havainnoida kerralla vain pienen osan ympäristöstään. Aivot eivät kykene oppimaan ja muistamaan uutta tietoa, jos se jää havainnoinnin ulkopuolelle.
Vaikka toiminnallinen kognitiivinen oireisto ja muistisairaudet voivat muistuttaa toisiaan, niiden aiheuttajat ovat erilaiset. Muistisairauksissa kehittyvä aivosairaus vahingoittaa aivojen muistia sääteleviä osia ja aiheuttaa muistioireita. Toiminnalliset kognitiiviset oireet eivät johdu aivojen vauriosta tai aivosairaudesta, vaan muutoksista aivojen tavassa käsitellä tietoa.
”Lievä kognitiivinen heikentyminen” tai “MCI” on lääkereiden toisinaan käyttämä termi koetuille kognitiivisille oireille, jotka eivät varmuudella viittaa muistisairauteen. Ne saattavat kuitenkin viitata kohonneeseen muistisairauden riskiin tulevaisuudessa. Käsitteellä viitataan tiettyihin kognitiivisiin oireisiin ja haasteisiin, mutta se ei ole itsessään minkään sairauden diagnoosi.
Osalle toiminnallisia kognitiivisia oireita sairastavista potilaista saatetaan kertoa, että heillä on myös ”Lievä kognitiivinen heikentyminen” eli MCI. Tämä on mahdollista erityisesti silloin, jos muistiin liittyvät testit tuottavat vaikeuksia. Mikäli lääkäri kuitenkin diagnosoi toiminnallisen kognitiivisen oireen ongelmien ensisijaiseksi aiheuttajaksi, on dementiaan sairastumisen todennäköisyys kuitenkin pienempi, kuin muilla lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivillä potilailla.
On erittäin tärkeää, että toiminnalliset kognitiiviset oireet erotetaan muistisairauksia ennakoivista oireista. Lääkärit voivat tällöin paremmin ennustaa potilaan muistisairauden riskiä tulevaisuudessa. Oireiden tunnistaminen auttaa myös kohdennettujen hoitojen etsimisessä ja mahdollistaa oireiden hoitamisen tehokkaasti.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet ovat todellisia. Potilas ei kuvittele niitä, ne eivät ole vain ”korvien välissä” tai teeskentelyä.
Masennus tai ahdistuneisuus voivat olla olennaisia toiminnallisia kognitiivisia oireita laukaisevia tekijöitä. Kognitiivisista oireista murehtiminen voi pahentaa niiden oireita ja vaikeuttaa niistä parantumista. Näin voi käydä sellaisissakin tapauksissa, joissa potilas ei ole yleisesti masentunut tai ahdistunut. Monet toiminnallisista kognitiivisista oireista kärsivät eivät ole masentuneita tai ahdistuneita. On kuitenkin tärkeää tunnistaa masennuksen ja ahdistuksen oireet, mikäli niitä ilmenee. Masennuksen ja ahdistuksen hoito voi helpottaa myös kognitiivisia oireita.
On välttämätöntä, että potilas kokee saaneensa oikean diagnoosin. Muuten seuraavaksi ehdotetut itsehallinta- ja itsehoito-ohjeet ovat hankala ottaa käyttöön.
Jos potilas kokee saamansa toiminnallisten kognitiivisten oireiden diagnoosin vääräksi, on tärkeää tarkastella diagnoosin antamisperusteita. Yleensä taudinkuva vastaa toiminnallisten kognitiivisten oireiden tavallisia piirteitä. Toiminnalliset kognitiiviset oireet eivät vaadi stressiä lauetakseen. Mikäli lääkäri ehdotti oireiden liittyvän stressiin, diagnoosi voi tuntua väärältä stressittömässä elämäntilanteessa. Tällöin kyseessä on voinut olla väärinkäsitys. Stressi on todettu toiminnallisten kognitiivisten oireiden syntytekijäksi, mutta se on vain yksi tekijä muiden joukossa. Elämäntilanteen stressitekijät, tai niiden puute, eivät aina vaikuta kognitiivisten oireiden syntyyn.
Diagnoosin tehneen lääkärin kanssa voi keskustella diagnoosista tarkemmin. Rehellinen keskustelu diagnoosiin liittyvistä epäilyistä voi auttaa tilanteen ymmärtämisessä.
Oireita voimistavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Tunnistamalla nämä tekijät niitä voi yrittää muuttaa mahdollisuuksien mukaan.
• Nukutko hyvin? Tarvittaessa voit kehittää iltarutiinejasi ja rauhoittaa nukkumaanmenoa. Liikunta parantaa unen laatua ja yleistä hyvinvointia.
•Onko sinulla masennuksen oireita tai ahdistusta? Keskustele tarvittaessa lääkärisi kanssa näiden tuntemusten hoidosta.
•Kärsitkö kroonisesta kivusta? Saatat hyötyä kivunhallintastrategioiden opettelusta. Voit myös kysyä lääkäriltäsi kivun hoidosta.
•Onko elämänrytmisi terveellinen? Toiminnallisista neurologisista oireista (myös kognitiivisista oireista) kärsivät potilaat kehittävät toisinaan ”sata-nolla”-elämänrytmin. Tällöin he painavat ”sata lasissa” hyvinä päivinä ja voivat pahoin useiden päivien ajan.
Elämänrytmin tasaaminen tarkoittaa työmäärän vähentämistä hiukan hyviltä päiviltä ja lisäämistä hiukan huonoille päiville. Päivien työmäärää kannatta pyrkiä tasaamaan hyvin rauhallisesti.
Muistin tukeminen esimerkiksi listoja kirjoittamalla tai laittamalla hälytyksiä puhelimeen voi auttaa yksittäisissä tilanteissa. On kuitenkin tärkeää käyttää muistia niin paljon normaalin tavoin, kuin mahdollista. Listoista ja hälytyksistä ei kannata tulla riippuvaiseksi. Toisinaan tällaiset apukeinot kuormittavat havainnointikykyä niin paljon, että kognitiiviset oireet pahentuvat. Saatat tarvita apua listojen vähentämisessä ja muistiin luottamisen vaatiman itsevarmuuden kehittämisessä.
Pyri tiedostamaan mieleesi nousevat automaattiset ajatukset, kun unohdat jotain tai teet virheen. Näiden ajatusten haastaminen voi edistää muistin palautumista normaalimpaan tilaan.
Osa potilaista hyötyy näistä itsehoitokeinoista. Tiedetään kuitenkin, että edistyminen voi olla hankalaa ilman ohjausta. Tehokkaimmasta hoidosta toiminnallisiin kognitiivisiin oireisiin ei vielä ole paljoa tutkimusnäyttöä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia voi tutkitusti auttaa eräistä pitkäaikaisista fyysisistä oireista, kuten kroonisesta kivusta ja -väsymyksestä, kärsiviä potilaita.
On mahdollista, että tällainen terapia voi helpottaa myös toiminnallisia kognitiivisia oireita. Lisätutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä.
Ei ole potilaan syytä, jos itsehoitokeinot eivät toimi. Se ei tarkoita, etteikö oireista voi parantua. Pyydä hoitavaa lääkäriäsi kertomaan tarjolla olevista hoitomuodoista.
Monella toiminnalliset kognitiiviset oireet ovat osa huonon terveydentilan kokonaisuutta. Osalla toiminnallisista kognitiivisista oireista kärsivistä potilaista esiintyy myös muita toiminnallisia neurologisia oireita.
Toiminnalliset neurologiset oireet johtuvat hermoston toiminnan häiriöstä. Aiheuttajana ei ole hermovaurio, vaan ongelma on aivojen ohjelmistossa.
Osalla toiminnallisten kognitiivisten oireiden ohessa esiintyy ahdistusta, masennusta ja traumaperäistä stressiä. Toisinaan masennus ja ahdistuneisuus johtuvat toiminnallisista oireista.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet ovat yleisiä kroonista kipua aiheuttavien sairauksien, kuten fibromyalgian ja monimuotoisen kipuoireyhtymän (CRPS) yhteydessä.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet ovat tavallisia myös aivotärähdyksen jälkeisessä syndroomassa päävamman jälkeen. Tällöin voi esiintyä myös ongelmia aiheuttavaa päänsärkyä, huimausta ja valo- sekä ääniherkkyyttä.
Toiminnallisia kognitiivisia oireita voi esiintyä myös ilman mitään edellä mainituista terveysongelmista. Tämän osion sisältö ei siis kosketa kaikkia toiminnallisen kognitiivisen oireen diagnoosin saaneita. Jos oireet kuitenkin kuulostavat tutuilta, saattaa olla hyödyllistä keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi kliininen psykologi, neurologi tai psykiatri, jolla on tietoa toiminnallisista oireista, voi auttaa hahmottamaan sairauden kokonaisuutta.
Osalla toiminnallisten kognitiivisten oireiden ohessa esiintyy ahdistusta, masennusta ja traumaperäistä stressiä. Toisinaan masennus ja ahdistuneisuus johtuvat toiminnallisista oireista.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet ovat yleisiä kroonista kipua aiheuttavien sairauksien, kuten fibromyalgian ja monimuotoisen kipuoireyhtymän (CRPS) yhteydessä.
Toiminnalliset kognitiiviset oireet ovat tavallisia myös aivotärähdyksen jälkeisessä syndroomassa päävamman jälkeen. Tällöin voi esiintyä myös ongelmia aiheuttavaa päänsärkyä, huimausta ja valo- sekä ääniherkkyyttä.
Toiminnallisia kognitiivisia oireita voi esiintyä myös ilman mitään edellä mainituista terveysongelmista. Tämän osion sisältö ei siis kosketa kaikkia toiminnallisen kognitiivisen oireen diagnoosin saaneita. Jos oireet kuitenkin kuulostavat tutuilta, saattaa olla hyödyllistä keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi kliininen psykologi, neurologi tai psykiatri, jolla on tietoa toiminnallisista oireista, voi auttaa hahmottamaan sairauden kokonaisuutta.
Päivämäärä: 25.6.2020
Laatineet:
Tohtori Laura McWhirter, konsultoiva neuropsykiatri, Edinburghin yliopisto, Edinburgh
Tohtori Biba Stanton, konsultoiva neurologi, Kings College Hospital, Lontoo
Professori Alan Carson, konsultoiva neuropsykiatri, Edinburghin yliopisto, Edinburgh
Professori Jon Stone, konsultoiva neurologi, Edinburghin yliopisto, Edinburgh
Toisinaan toiminnallisiin kognitiivisiin oireisiin liittyy pitkiä muistinmenetysjaksoja. Potilaat kertovat, etteivät he muista esimerkiksi kokonaisen iltapäivän tai automatkan tapahtumia. Erityisen tavallisia pitkät muistinmenetysjaksot ovat dissosiatiivisten kohtausten yhteydessä. Silloin muistinmenetys tapahtuu ennen dissosiatiivista kohtausta.
Kun muistikatkos kestää tällaisen selkeän ja pidemmän ajanjakson, selityksenä on todennäköisesti dissosiatiivinen muistinmenetys. Toiminnallisia dissosiatiivisia oireita käsitellään tarkemmin omassa osassaan tällä sivustolla.
Dissosiatiivisessa muistinmenetyksessä potilas ei muista mitään, koska:
• hän oli muistikatkoksen aikana transsin kaltaisessa tilassa tai
• hänellä on vaikeuksia päästä käsiksi normaaleihin muistoihin, koska aivotoiminnan häiriö estää pääsyn. Tämä on toiminnallisen tai dissosioivan sairauden oire.
Ohjaamme sinut Edinburghin yliopiston lahjoitus-sivustolle. Lahjoituksia käytetään sivuston ylläpitoon ja toiminnallisten häiriöiden tutkimiseen.
