Lataa toiminnallisten häiriöiden appi Android Aapp IoS App
Linkkejä Palaute Lahjoita Kieli
  • Suomi
Home / Syyt / Yleisiä väärinkäsityksiä

Yleisiä väärinkäsityksiä

Professori John Stone kirjoitti alla olevat tiedot Twitteriin toukokuussa 2020. Hänen tavoitteensa oli käsitellä European Journal of Neurology -lehdessä julkaistua, toiminnallisia neurologisia oireita käsittelevää artikkeliaan. Hänen toiveensa on, että tiedoista on hyötyä muillekin. Hänen pyrkimyksenään on oikaista kymmenen väärinkäsitystä tai myyttiä toiminnalliseen neurologiseen oireistoon liittyen.

Toiminnallisista oireista kärsivät potilaat kohtaavat monia näistä myyteistä diagnoosin ja hoidon aikana.

Toiminnallinen neurologinen oireisto on vasta nousemassa tieteellisen ja kliinisen tutkimuksen piiriin. Tutkimustieto toiminnallisten neurologisten oireiden diagnosoinnista ja hoidosta lisääntyy kaiken aikaa. Samalla terveydenhuollon ammattilaisten tietämys toiminnallisista oireista kasvaa.

Koska tiedeartikkelit ovat usein maksumuurien takana, artikkeliin kirjatut myytit julkaistiin erityisessä twitter-ketjussa

Myytti 1: Toiminnallisten neurologisten oireiden diagnosointi perustuu muiden vaihtoehtojen poissulkemiseen.

VÄÄRIN. Diagnosointi perustuu tutkimuslöydöksiin, kuten Hooverin merkkiin.

Kuva lainattu osoitteesta: jamanetwork.com/journals/jaman… 4/

Myytti 2: Potilaalla on joko toiminnallinen neurologinen oire tai muu neurologinen sairaus.

VÄÄRIN. Toinen neurologinen sairaus, kuten epilepsia tai Parkinsonin tauti, saattaa altistaa toiminnallisten neurologisten oireiden synnylle.

Myytti 3: Outo oirekuva viittaa toiminnalliseen neurologiseen oireistoon.

VÄÄRIN. Epätavallisia oirekuvia esiintyy muissakin neurologisissa sairauksissa. Tästä on lukuisia tapausesimerkkejä. Toiminnallisen neurologisen oireiston oirekuva ei ole muita neurologisia sairauksia ”oudompi”.

Myytti 4: Erityyppiset toiminnalliset neurologiset oireet tarkoittavat eri oireyhtymiä.

VÄÄRIN. Kohtaus on hyvin erilainen oire kuin halvaantuminen. Kaikilla toiminnallisilla neurologisilla oireilla on kuitenkin samat toimintamekanismit ja liitännäisoireet. Yleisiä liitännäisoireita ovat esimerkiksi kipu ja uupumus.

Myytti 5: Toiminnalliset neurologiset oireet ovat tahdonalaisia.

VÄÄRIN. Toiminnalliset neurologiset oireet tapahtuvat tahdosta riippumatta. Potilas ei tee oireita tahallaan ja teeskentely on harvinaista. Asiaa on tarkasteltu eri tutkimuksissa. Samanlaisia oireita on kuvattu potilailla ympäri maailmaa ja läpi historian.

Myytti 6: Toiminnallisten neurologisten oireiden toteaminen ei vaadi tutkimuksia.

VÄÄRIN. Muut neurologiset sairaudet ovat suuri toiminnallisille oireille altistava riskitekijä. On tärkeää sulkea pois oireiden muut mahdolliset syyt. Tutkimuksia tarvitaan muiden sairauksien poissulkemiseksi ja toiminnallisten neurologisten oireiden positiivisten tutkimuslöydösten toteamiseksi.

Myytti 7: Toiminnallisten neurologisten oireiden diagnosoiminen muuksi sairaudeksi aiheuttaa vähemmän vahinkoa, kuin muiden neurologisten sairauksien.

VÄÄRIN. Jokainen virheellinen diagnoosi aiheuttaa huolta. Toiminnallinen neurologinen oireisto on mahdollisesti hoidettava sairaus ja sen diagnosoiminen muuksi sairaudeksi on aivan yhtä vahingollista, kuin muun neurologisen sairauden.

Myytti 8: Toiminnallinen neurologinen oireisto on psykologinen ongelma.

VÄÄRIN. Psykologiset tekijät ovat yksi monista toiminnallisille neurologisille oireille altistavista tekijöistä. Niitä ei tulisi pitää oireiden ainoana aiheuttajana. Osalle potilaista psykologiset tekijät ovat merkittävin oireiden aiheuttaja, toisille ne ovat merkityksettömiä.

Myytti 9: Toiminnalliset neurologiset oireet yleensä paranevat.

VÄÄRIN. Toiminnallisista neurologisista oireista kärsivillä potilailla voi olla elämänlaatua heikentävä tilanne muiden neurologisten sairauksien tavoin. Osa potilaista paranee täysin, osalle jää pitkäaikaisia haittoja. Toiminnallisten neurologisten oireiden ei pidä olettaa paranevan itsestään.

Myytti 10: Toiminnallisten neurologisten oireiden hoito perustuu täysin psykologiaan.

VÄÄRIN. Toiminnallisista neurologisista oireista kärsivä potilas tarvitsee yksilöllistä, monialaista hoitoa. Sairauteen perehtyminen, fysioterapia ja psykoterapia voivat kaikki olla tärkeitä hoidon kannalta. Erityisesti kouristuksista kärsivillä potilailla fysioterapia voi muodostaa toiminnallisten oireiden merkittävimmän osan.

Toiminnallisiin neurologisiin oireisiin liittyvät asenteet ja käytänteet paranevat, mutta toiminnallisiin oireisiin liittyy edelleen runsaasti väärää tietoa. Tämä virheellinen tieto estää potilaita saamasta laadukasta lääketieteellistä hoitoa.

Kiitokset ja professori Stonen jälkisanat:

Idea tähän osioon: @basbloem

Kirjoitustyön johtaminen: @SarahLidstone 

Kirjoitustyön jakaminen: @rmmaraujo

“Kymmenen väärinkäsitystä toiminnallisista neurologisista oireista” on juuri julkaistu European Journal of Neurology -lehdessä. Kirjoittajina @SarahLidstone@rmmaraujo, minä ja @basbloem@EANeurology.