Kohtausten aikana potilas menettää osan kehonsa hallinnasta. Hoidon tavoite on löytää tapoja tämän hallinnan palauttamiseksi.
On yllättävää, kuinka vähän toiminnallisia kohtauksia on tutkittu. Toiminnalliset kohtaukset ovat suhteellisen tavallisia, joten parhaiden hoitomuotojen tutkiminen olisi perusteltua.
Viime vuosina tutkimustieto on kuitenkin lisääntynyt. Tämä osio perustuu näihin tutkimuksiin ja professori John Stonen kokemuksiin satojen toiminnallisista kohtauksista kärsivien potilaiden hoidossa.
Seuraaviin tämän sivuston osiin perehtyminen on suositeltavaa ennen tämän osion lukemista:
Toiminnalliset kohtaukset: On erittäin tärkeää ymmärtää, että nämä oireet ovat tavallisia. Ne eivät tarkoita, että potilas kuvittelisi oireet tai olisi tulossa hulluksi. Oireita voidaan myös hoitaa ilman lääkitystä.
Aiheuttajat: On elintärkeää, että lääkäri on tutkinut potilaan huolella ja antanut oikean diagnoosin.
Psykologinen arvio: Saattaa olla hämmentävää, että lääkäri voi kirjoittaa lähetteen psykologille tai psykiatrille toiminnallisista oireista kärsivälle potilaalle. Tässä osiossa kerrotaan aiheesta tarkemmin.
Suurimmalla osalla toiminnallisista kohtauksista kärsivistä potilaita esiintyy varoitusoireita ennen kohtauksia. Niitä ei esiinny joka kerta ja ne voivat olla vain muutaman sekunnin mittaisia.
Osa potilaista saa varoitusoireen, muttei muista sitä kohtauksen jälkeen. Toisinaan potilaan läheiset tai sukulaiset huomaavat varoituksen, vaikkei potilas itse huomaa mitään.
Osalla potilaista ei esiinny varoitusoireita, eivätkä he koskaan huomaa tällaista oiretta.
Kohtausten aikana potilas menettää osan kehonsa hallinnasta. Hoidon tavoite on löytää tapoja tämän hallinnan palauttamiseksi.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, millaisia varoitusoireet voivat olla. Tutkimusten mukaan tavallisia varoitusoireita ovat:
Kaikki nämä oireet liittyvät ”taistele tai pakene”- ilmiöön, joka johtuu kehon adrenaliinipiikistä. Tällaiset oireet liittyvät myös paniikkikohtaukseen. Ne ovat elimistön hälytystilan oireita.
Samankaltaiset tutkimuksen ovat osoittaneet, että toiminnallisista kohtauksista kärsivät potilaat kehittävät muita useammin ulkona yksinliikkumisen pelon, väkijoukoissa liikkumisen pelon tai pelon liikkua paikoissa, joista pakeneminen on vaikeaa. Tämä liittyy usein nolostumisen pelkoon. Jos potilas saisi kohtauksen näissä paikoissa, voisi se johtaa noloon tilanteeseen.
Toiminnallisista kohtauksista kärsivät potilaat ovat usein huolissaan kohtauksen seurauksista. ”Ehkä en enää palaa tajuihini kohtauksen jälkeen”, ”Ehkä voin vammautua pysyvästi.” tai ”Ehkä menetän kehoni hallinnan pysyvästi jollain tavalla”.
Toisinaan toiminnalliset kohtaukset ovat kehon tapa päästä eroon kamalista varoitusoireina esiintyvistä tuntemuksista. Potilas ei siis aiheuta tajunnan sumentumista. Tajunnan sumentuminen on aivojen keino lopettaa varoitusoireet ja joskus tämä keino luo toistuvat toiminnalliset kohtaukset.
On perusteltua kysyä, kuinka tämä auttaa toiminnallisiin kohtauksiin.
Jos varoitusoireet oppii tunnistamaan, niitä saattaa oppia hallitsemaan tarpeeksi kohtausten välttämiseksi ja tilanteen hallinnan palauttamiseksi. Tämä voi olla mahdollista, vaikka varoitusoireet kestäisivät vain muutaman sekunnin ja hallinnan opettelu tapahtuu ajan kanssa.
Miten varoitusoireisiin voi vaikuttaa?
1. Älä säikähdä! – Liittyykö oireisiin pelkoa tai paniikkia?
Oireisiin voi liittyä esimerkiksi seuraavia ajatuksia:
Vastaukset näihin kysymyksiin ovat yksinkertaisempia, kuin voisi uskoa.
2. Yritä harhauttaa itseäsi.
Varoitusoireet saattavat tulla yllättäen ja hyvin voimakkaina. Silloin voi olla vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun, mutta sitä kannattaa yrittää. Kohtausta edeltävien muutaman sekunnin aikana ajatukset voivat täyttyä kehon tuntemuksista.
Jos potilas oppii keskittymään johonkin muuhun tai harhauttamaan itseään, siitä voi olla apua. Potilas voi esimerkiksi:
Psykologi voi auttaa opettelemaan tällaisia harjoituksia. Niitä käytetään myös paniikkikohtausten hoidossa. Paniikkikohtaukset ja dissosiatiiviset kohtaukset eivät ole täysin sama asia. Niillä on kuitenkin paljon yhteistä, ne ovat ikään kuin toistensa serkuksia.
Sheffieldin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet toisen oireiden hallintakeinon dissosiatiivisista kohtauksista kärsiville potilaille. Sitä kutsutaan “aistien maadoittamiseksi”
Tällä sivustolla tarjotaan lisätietoa paniikkikohtauksista. Tutustu ahdistuneisuutta ja paniikkia käsitteleviin osiin ja linkkiin paniikkikohtausten itsehoitomateriaaliin. Näistä voi olla hyötyä oireiden hoidossa.
Tässä englanninkielisessä videossa tohtori Courtney Raspin kertoo aistien maadoittamisesta.
3. Rauhoittele muita
Yksi kohtauksiin liittyvä ongelma on ympäröivien ihmisten reaktiot. Muut saattavat huolestua potilaan puolesta kohtauksen takia. Hekin saattavat hyötyä tähän sivustoon tutustumisesta. Osa potilaasta on hereillä kohtauksen aikana, vaikka potilas ei muista kohtausta jälkikäteen. Jos ympäröivät ihmiset ovat hätääntyneitä, se heikentää potillaankin vointia.
Ympäröivien ihmisten tulisi:
Potilas saattaa jopa kyetä jatkamaan kesken jäänyttä tehtäväänsä esimerkiksi töissä tai koulussa.
Toiminnallisista kohtauksista kärsivät potilaat ovat usein hyvin hämmentyneitä siitä, mikä kohtaukset aiheuttaa. Kohtaukset saattavat vaikuttaa täysin sattumanvaraisilta. Ne eivät kuitenkaan aina ole täyttä sattumaa.
Tavallisimpia tilanteita, joissa toiminnalliset kohtaukset sattuvat ovat:
Kohtauksia ei yleensä tapahdu stressaavissa tilanteissa tai kun potilaalla on paljon muuta ajateltavaa. Stressaavassa tilanteessa kohtaus ei saa valtaa, koska aivot ovat liian kuormittuneet. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi riidan aikana tai kiireessä päästä paikasta toiseen.
Ohjaamme sinut Edinburghin yliopiston lahjoitus-sivustolle. Lahjoituksia käytetään sivuston ylläpitoon ja toiminnallisten häiriöiden tutkimiseen.
