“Miksi näin on tapahtunut?” on luonnollinen kysymys esittää ongelmatilanteissa. Toiminnallisten neurologisten oireiden yhteydessä ”Miksi näin on tapahtunut?” on kuitenkin tärkeää erottaa kysymyksestä ”Mikä kehossani on ei toimi kunnolla ja aiheuttaa nämä oireet?”.

Nämä kysymykset ovat kaksi eri asiaa, ja niihin on kaksi eri vastausta.

Aloitetaan jälkimmäisestä kysymyksestä: ”Mikä kehossani on ei toimi kunnolla ja aiheuttaa nämä oireet?” tai ”Miten nämä oireet syntyvät?”

Yksinkertainen vastaus on, että hermoston toiminnassa on ongelma. Tämä koskee kaikkia tällä sivustolla kuvattuja toiminnallisia oireita.

Toiminnallisessa heikkoudessa ja liikehäiriöissä, aivojen tavassa lähettää viestejä keholle on ongelma.

kipu ja tuntohäiriöt johtuvat siitä, että aivojen kyvyssä vastaanottaa kehon viestejä on ongelma.

Toiminnallisten kohtausten aikana aivot ovat transsin kaltaisessa tilassa, ikään kuin hypnoosin vaikutuksen alla.

Tutkijat alkavat ymmärtää toiminnallisiin oireisiin liittyviä hermoston monimutkaisia tapahtumia. Erityisesti krooniseen kipuun liittyviä hermoston mekanismeja on tutkittu runsaasti.

Hermoverkot, jotka käsittelevät tietoisuutta omasta toiminnasta voivat olla häiriintyneet toiminnallisissa häiriöissä

Toinen toiminnallisia neurologisia oireita tarkastellut tärkeä tutkimus tutki kahdeksaa toiminnallisesta vapinasta kärsivää potilasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin heidän aivotoimintaansa fMRI-kuvantamisen keinoin. fMRI tarkoittaa tutkimuskäytössä olevaa magneettikuvausta, jossa tutkitaan aivojen toimintaa niiden rakenteen sijaan. 

Tässä tutkimuksessa tutkijat vertasivat aivojen aktiivisuutta toiminnallisen vapinan aikana aivojen toimintaan silloin, kun tutkittava tuotti vapinan tietoisesti. Tutkimusryhmää johtivat professorit Valerie Voon ja Mark Hallet. 

Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Niissä havaittiin, että toiminnallisen neurologisen vapinan aikana oikean ohimo-päälakilohkon tietyt alueet eivät aktivoituneet. Nämä alueet ovat osa aivojen verkostoa, joka synnyttävän kokemuksen oman kehon hallinnasta.

Vaikuttaa siltä, että tämä hermoverkosto ei toimi halutulla tavalla toiminnallisten neurologisten oireiden yhteydessä. Tämä voi selittää toiminnallisissa häiriöissä usein havaittua ilmiötä, jossa potilaan näyttää tuottavan tahdonalaista liikettä, mutta ei kuitenkaan pyydettäessä pysty hallitsemaan sitä.

Toiminnallinen neurologinen oireisto on aavekivun vastakohta 

Aavetuntemuksilla tai aavekivulla tarkoitetaan oireita, joita amputaatiopotilas voi aistia raajan amputaation jälkeen. Potilas saattaa kokea, että puuttuva raja on edelleen paikoillaan. Aavekivun tutkimuksissa on havaittu, että tuntemukset aiheutuvat aivojen kehon ”kartan” virheistä. 

Aivojen ”kartta” kehosta pitäisi muuttua uuden tiedon myötä. Mikäli vasen jalka amputoidaan, aivojen tulisi rekisteröidä tämä tieto. Aavekivussa tämä rekisteröintiprosessi epäonnistuu. Aivotutkijat uskovat, että aivot olettavat hyvin voimakkaasti jalan olevan yhä paikoillaan. Olettama on niin vahva, että jalan puuttuminen ei muuta sitä. Jos aivot olettavat jalan olevan paikoillaan, potilas tuntee jalan aavetuntemuksia. 

Toiminnalliset neurologiset oireet voivat johtua samoista aivojen mekanismeista. Aavekivussa aivot olettavat, että jalka on edelleen olemassa. Toiminnallisissa häiriössä aivot voivat olettaa, että jalka puuttuu.

Aavekivun tavoin tunne on niin vahva, etteivät aivojen saamat viestit jalan olemassaolosta riitä muuttamaan sitä. Koska aivot eivät rekisteröi saamiaan viestejä, potilas kokee aivojen olettaman tilanteen eikä viestien välittämiä tuntemuksia. 

Miksi aivot sitten poistavat raajan aivojen kartastosta? Siihen voi olla useita syitä: 

• koska raja on kivulias ja aivot yrittävät päästä eroon kivun tunteesta 
• koska aivot ovat kärsineet migreenistä tai muusta neurologisesta oireesta, joka on laukaissut aivojen taistele-tai-pakene-reaktion. Tällöin aivot yrittävät ”sammuttaa” oireista kärsineen kehon alueen. 
• koska aivot ovat ”sammuttaneet” kehon osia aiemmin vasteena uhkaaviin tapahtumiin.  

Krooninen kipu ja aivot

Tiedetään, etteivät krooniseen kipuun liittyvät hermoston häiriöt näy tavallisissa aivokuvissa. Aiheuttavat ilmiöt tapahtuvat hermopäätteissä, selkäytimessä ja aivoissa. Näistä aivoissa tapahtuvat hermoston toiminnan muutokset ovat mahdollisesti kaikista tärkeimmät.

Hermostossa tapahtuu prosesseja, jotka toimivat kuin pienet äänenvoimakkuutta säätelevät nappulat. Kroonisessa kivussa nämä nappulat on käännetty isommalle. Tämä herkistää potilaan kokemalleen kivulle.

Voidaanko tutkimuksilla osoittaa, että aivoni eivät toimi kunnolla?

Toiminnallisiin neurologisiin oireisiin liittyvät hermoston toiminnan ongelmat vaativat vielä paljon lisätutkimusta. Niistä tiedetään kuitenkin jo jonkin verran.

Monet aivoja vaurioittavat neurologiset sairaudet voidaan havaita aivokuvissa (MS-tauti) tai mikroskoopilla (Parkinsonin tauti).

Toiminnallisissa neurologisissa oireissa aivojen rakenteissa ei ole vaurioita. Näin ollen oireiden aiheuttajaa ei voi havaita aivojen rakennetta esittävillä kuvilla tai mikroskoopilla. Aivojen rakenteiden sijaan ongelma on hermoston toiminnassa.

Ohjelmisto, ei laitteisto

Jos keho olisi tietokone, toiminnalliset neurologiset oireet olisivat ohjelmistovirhe eikä vika itse koneessa. Jos tietokoneessa on ohjelmistovirhe, se kaatuu tai toimii todella hitaasti. Tällaista ongelmaa ei korjata purkamalla tietokone ja tutkimalla sen osia. Jos tällainen kone kuvataan röntgenlaitteella, minkäänlaista vikaa ei havaita.

Ohjelmistovirheestä kärsivä tietokone korjataan ohjelmoimalla se uudestaan ja etsimällä virheellisesti toimiva ohjelmisto.

Ihmiset ovat tietysti paljon tietokoneita monimutkaisempia. Tunteet, ajatukset, tuntemukset ja käytös muodostavat meidän ohjelmistomme.

Seuraavassa osiossa esitellään tekijöitä, jotka voivat altistaa toiminnallisille neurologisille oireille.