Tutkimukset ovat osoittaneet, että toiminnallisista neurologisista oireista kärsivillä on suurempi todennäköisyys saada toiminnallisia oireita muualla kehossaan.

Näihin voivat kuulua:

Ärtyvän suolen oireyhtymä

Selittämätön närästys ja ruuansulatusvaikeudet (Toiminnallinen dyspepsia)

Fibromyalgia (Katso kipu)

Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt

Epätyypillinen kasvojen kipu

Krooninen prostatiitti

Krooninen selittämätön uupumus (Katso Uupumus)

Krooninen lantion alueen kipu

Epätyypillinen rintakipu

Epänormaali hengittäminen

Toisinaan nämä oireet ovat osa pitkää oireiden jatkumoa, jossa erilaiset oireet ovat tulleet ja menneet teini-iästä tai varhaisaikuisuudesta asti. Toiminnalliset neurologiset oireet saattavat altistaa tällaiselle oireilulle.

Oireita ei kuitenkaan aina ole useita, eivätkä ne aina ala nuorena. Tällä sivustolla kuvattu toiminnallinen oire voi esiintyä yksinään tai potilas voi olla hyvin terve 40–50-vuotiaaksi. Oireet voivat alkaa yllättäen 40–50-vuoden iässä, vaikka niitä ei olisi ollut koskaan aiemmin.

Voi kuitenkin olla hyödyllistä tietää, ettet ole oireidesi kanssa yksin ja toiminnallisten oireiden synty ja laaja kirjo on yleisesti tunnettu. Erityisesti tieto voi auttaa, jos potilas on tavannut useita lääkäreitä ja asiantuntijoita erilaisten oireiden vuoksi, mutta tutkimuksissa ei näytä löytyvän mitään.

Tämän osion tarkoitus on yhdistää eri erikoistumisalueiden diagnooseja. Erikoislääkärit miettivät usein vain omaa erikoisalaansa. On tärkeää, että alla olevat diagnoosit tekee ammattilainen. Älä oleta, että sairastat näitä sairauksia toiminnallisen neurologisen oireiston vuoksi.

Ärtyvän paksusuolen oireyhtymä (Irritable Bowel Syndrome, IBS)

Tämä on hyvin tavallinen sairaus, johon kuuluu yleensä vatsan turvotusta sekä ummetusta ja/tai ripulia. Ärtyvän suolen oireyhtymä, muiden toiminnallisten vatsaoireiden ohella, esiintyy noin kolmanneksella-puolella gastroenterologisen poliklinikan potilaista. Toiminnallisten neurologisten oireiden tavoin ärtyvän paksusuolen oireyhtymän taustalla ei ole rakenteellista sairautta. Gastroenterelogit näkevät ärtyvän paksusuolen oireyhtymän oikeana sairautena, jonka aiheuttaa ruuansulatuskanavan toiminnan häiriö. Tutkimuksissa keskitytään suolen hermostollisen hallinnan häiriöihin muun muassa aivoissa.

Suolisairauksien asiantuntijat ovat määritelleet ärtyvän suolen oireyhtymän seuraavasti:

Ainakin kolme kuukautta jatkuvaa vatsakipua ja epämukavuutta. Epämukavuudella tarkoitetaan epämukavaa tunnetta, jota ei voi määritellä kivuksi. Kipu on alkanut ainakin kuusi kuukautta aiemmin. Kipuun liittyy ainakin kaksi seuraavaa:

• Oireet helpottavat ulostamisen yhteydessä.

• Ulostuskertojen määrä on muuttunut oireiden alkamisen yhteydessä

• Ulosteen ulkonäkö ja rakenne on muuttunut oireiden alkamisen yhteydessä

Lisätietoa ärtyvän suolen oireyhtymästä löytyy terveyskylästä ja terveyskirjastosta.

Toiminnallinen dyspepsia

Dyspepsiassa potilaalla on närästystä ja ruuansulatusvaikeuksia, mutta mitään oireita selittävää ei löydy tähystyksessä tai muissa tutkimuksissa. Suolisairauksien asiantuntijat ovat määritelleet dyspepsian seuraavasti:

Oireet ovat kestäneet vähintään kolme kuukautta ja alkaneet vähintään kuusi kuukautta sitten. Oireisiin kuuluu vähintään yksi seuraavista:

• Häiritsevä ruuan jälkeinen kylläisyys (ähky)
• Nopea kylläisyyden tunne
• Vatsalaukun ja ruokatorven kipu
• Vatsalaukun ja ruokatorven polte
• Ei oireita selittäviä viitteitä rakenteellisesta sairaudesta tähystyksessä.

Krooninen lantiokipu

Naisilla, joilla esiintyy toiminnallisia neurologisia oireita, on huomattavan todennäköisesti potilaskertomuksessaan lukuisia gynekologisia vaivoja. Näihin voi kuulua:

• Kova kuukautiskipu
• Runsaat kuukautiset
• Krooninen lantiokipu

Näiden oireiden vuoksi toiminnallisista neurologisista oireista kärsiville naisille on huomattavasti muita todennäköisemmin tehty kohdun poisto eli hysterektomia.

Vaikka toiminnallisten neurologisten oireiden ja gynekologisten vaivojen yhteys on selvä, sen tausta on epäselvä. Alttius kipuoireille ja oireyhtymille saattaa olla merkityksellinen. Voi olla, että endometrioosin kaltaiset, lantion kipua aiheuttavat vaivat, altistavat myöhemmin krooniselle kivulle.

On joka tapauksessa tärkeää tietää, että jos potilaan taustalla on gynekologisia vaivoja ja hän kärsii toiminnallisesta neurologisesta oireistosta, kyseessä ei ehkä ole sattuma.

Myös toiminnallisesta neurologisesta oireistosta kärsiville miehille kehittyy todennäköisemmin kivesten kipua samalla tavalla. Tästä on kuitenkin tehty vähemmän tutkimusta.

Epätyypillinen rintakipu

Rintakivun vuoksi sairaalaan saapuvista potilaista noin kolmanneksella ei ole taustallaan sepelvaltimotautia, vatsakipuja tai muita tunnettuja kivun aiheuttajia. Kipu on kuitenkin todellista. Se voi olla toistuvaa ja pelottavaa, sillä kipu voi tuntua ikään kuin sydänkohtauksen oireelta.

Tällaista oirekuvaa kutsutaan “epätyypilliseksi rintakivuksi”. Se on toiminnallinen oire, jonka voi mieltää rintaan vaikuttavaksi kipuoireyhtymäksi (Katso Kipu). Rintakipu on huolestuttavaa. Huolestuminen, erityisesti äkillinen kova ahdistus (eli paniikki) aiheuttaa tunteen rintakehän puristuksesta. Nämä oireet siis pahentavat toisiaan luomalla noidankehän.

On tärkeää huomata, että monilla epätyypillisestä rintakivusta kärsivillä ei esiinny ahdistusta tai paniikkia.

Epänormaali hengittäminen

Epänormaali hengittäminen (liian nopea ja/tai liian syvä hengitys) voi aiheuttaa monia neurologisia oireita, kutenkin huimausta, kihelmöintiä, väsymystä ja hengästymistä. Epänormaalisti hengittävät potilaat huomaavat usein olevansa hengästyneitä tai hengittävät ikään kuin huokaillen. Potilailla voi olla veressään matala hiilidioksidipitoisuus liiallisen hengittämisen seurauksena, mikä pahentaa kehon oireita.

Hengittämisen normalisointiin tähtäävää hoitoa kutsutaan toisinaan hengityksen uudelleenkoulutukseksi. Se voi helpottaa myös muita oireita.