Masennus ja alavireisyys ovat tavallisia toiminnallisista ja dissosiatiivisista oireista kärsivillä potilailla.
Tämän sivuston tavoite ei ole kuvata näitä oireita perusteellisesti. Alla on joitain linkkejä aiheeseen liittyen.
Masennus voi ilmetä esimerkiksi, kun potilas ei ole surullinen siitä, että on menettänyt kiinnostuksen aiemmin kiinnostavina koettuihin asioihin. Oireina voi olla myös väsymys, keskittymisvaikeudet, uniongelmat tai ruokahalun muutokset. Masennus ei vaadi sitä, että potilas kokisi itsensä surulliseksi.
Kaksi asiaa on hyvä selventää huonosta mielialasta toiminnallisen oireiston yhteydessä:
• Mahdollinen masennus tai alavireisyys ei ole toiminnallisten oireiden aiheuttaja. Hyvä lääkäri kysyy potilaalta, millainen tämän mieliala on viime aikoina ollut. Kysymys esitetään diagnoosista riippumatta. Se ei tarkoita, että lääkäri epäilisi matalaa mielialaa tai masennusta oireiden syyksi. Esimerkiksi MS-potilaat saattavat kärsiä ahdistuneisuudesta ja masennuksesta. Silloin heidän elämänlaatunsa ei ole paras mahdollinen. On tärkeää hoitaa ahdistuneisuuteen ja masennukseen liittyvät ongelmat elämänlaadun paranemiseksi. Toiminnallisten oireiden kohdalla kyse on samasta asiasta.
• Alavireisyyden tai masennuksen myöntäminen ei tee kenestäkään hullua, sekopäätä, heikkoa tai mitään muutakaan ikävää, mitä mielen ongelmiin saatetaan yhdistää. Mielen ongelmiin liittyy edelleen ennakkoluuloja, jotka saattavat vaikeuttaa avun hankkimista.
• Tavallisin matalan mielialan aiheuttaja toiminnallisista neurologisista oireista kärsivillä potilailla ovat itse toiminnalliset oireet. Mikä ne aiheuttaa? Miksei kukaan näytä uskovan niitä? Olenko tulossa hulluksi? Vammaudunko tulevaisuudessa pysyvästi? Vaikka toiminnalliset oireet ovat matalan mielialan syy, on matala mieliala silti oikea oire.
Monet eivät tiedä, mistä masennusdiagnoosi koostuu. Yhdysvaltojen psykiatriliitto on koonnut yleisesti käytetyt kriteerit diagnoosin tekemiseen. Nämä kriteerit on listattu alla.
Voi olla yllättävää, että masennuksesta voi kärsiä tuntematta itseään masentuneeksi tai surulliseksi. Mikäli potilas ei ole surullinen siitä, että hän on menettänyt kiinnostuksen aiemmin kiinnostaviksi kokemiinsa asioihin, voi kyseessä olla masennus. Masennusdiagnoosin taustalla voi olla myös väsymystä, keskittymisvaikeuksia, uniongelmia tai ruokahalun muutoksina.
Masennus voi myös ilmetä vahvoina turhautumisen ja vihan tunteina.
Kannattaa keskustella terveydenhoitoalan ammattilaisen kanssa, mikäli epäilet kärsiväsi masennuksesta. Masennukseen on olemassa runsaasti mahdollisia hoitomuotoja. Toiminnallisen neurologisen oireen yhteydessä esiintyvän masennuksen hoito helpottaa toisinaan myös joitain toiminnallisia neurologisia oireita.
Masennus
A. Viittä tai useampaa alla olevaa oiretta on esiintynyt kahden viikon ajanjaksolla.
Oireet ovat muutos aiempaan toimintakykyyn. Ainakin yksi oireista on joko 1.masentunut mieliala tai 2. kiinnostuksen tai nautinnon menettäminen.
1.Masentunut mieliala suurimman osan päivästä lähes joka päivä. Potilas joko havaitsee mielialan itse (surullinen tai tyhjä olo) tai mielialan havaitsevat ympäröivät ihmiset (esimerkiksi itkuisuus).
2. Merkittävästi vähentynyt kiinnostus tai nautinto kaikista tai lähes kaikista toiminnoista päivittäin tai lähes joka päivä. Potilas havaitsee muutoksen itse tai sen havaitsevat ympäröivät ihmiset.
3. Merkittävä painonpudotus ilman laihdutusta tai painon nousu (esimerkiksi yli 5 % kehon painon nousu kuukaudessa). Myös ruokahalun vaihtelu lähes päivittäin.
4. Unettomuus tai liiallinen nukkuminen lähes joka päivä.
5. Levottomuus tai hitaus lähes päivittäin. Ympäröivien ihmisten huomaamana, ei pelkästään potilaan oma kokemus levottomuudesta tai hitaudesta.
6. Uupumus tai vetämättömyys lähes päivittäin.
7. Kokemus arvottomuudesta tai kohtuuton/aiheeton syyllisyyden tunne (jonka syy voi olla kuviteltu) lähes päivittäin. Ei pelkkää itseinhoa tai syyllisyyttä sairaudesta.
8. Alentunut kyky ajatella tai keskittyä, tai päättämättömyys, lähes joka päivä. Joko potilaan oma kuvaus tai ympäröivien ihmisten havaitsema.
9. Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset (ei ainoastaan kuoleman pelko). Toistuvat itsemurhaan liittyvät ajatukset ilman varsinaista suunnitelmaa. Myös itsemurhayritys tai itsemurhaa varten laadittu suunnitelma.
B. Oireet eivät johdu kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.
C. Oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisissa-, ammatillisissa- tai muissa tärkeissä tilanteissa.
D. Oireet eivät johdu lääkeaineiden suorista fysiologisista vaikutuksista (esimerkiksi huumeiden käyttö, lääkitys) tai sairaudesta (esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta).
E. Oireet eivät johdu menetyksestä, esimerkiksi rakkaan ihmisen kuolemasta. Oireet kestävät pidempään kuin kaksi kuukautta ja ovat vakavia.
