Tässä osiossa kerrotaan tarkemmin terveydentilaan liittyvästä ahdistuksesta. Ahdistusta ja murehtimista on käsitelty yleisemmin omalla sivullaan tällä sivustolla.
Toiminnalliset neurologiset oireet itsessään ovat yleisin huolen aiheuttaja potilailla. Mikä ne aiheuttaa? Miksei kukaan vaikuta uskovan minua? Olenko tulossa hulluksi? Onko se jotain vakavaa? Vammaudunko pysyvästi?
…potilas tietää, että hänen pelkonsa vakavasta sairaudesta eivät perustu todellisuuteen, muttei silti pääse niistä eroon…
Yllä olevat kysymykset ovat sellaisia, joita toiminnallisista oireista kärsivä voi hyvin ymmärrettävästi esittää. Potilas hakeutuu lääkärille saadakseen oireilleen selityksen ja vastauksen kysymyksiinsä.
Ongelmia voi kuitenkin aiheutua jos:
Lääkäri ei tarjoa oireille selitystä. Lääkäri voi todeta, ettei potilaalla ole mitään syytä huoleen tai sanoa, että oireet ovat ”stressin aiheuttamia”. Se ei kuulosta vakuuttavalta selitykseltä, etenkään jos potilas ei kärsi stressistä. Tällaiset selitykset jättävät potilaan miettimään, mikä häntä vaivaa.
Potilas ei usko hänelle tarjottua selitystä. Lääkäri voi esimerkiksi sanoa, että oireet johtuvat migreenistä tai kipulääkkeiden liikakäytöstä. Potilas kuitenkin kokee, että kipu vaikuttaa paljon tätä selitystä pahemmalta. Tällöin potilas jää vakuuttuneeksi, että hänellä on aivokasvain.
Potilas uskoo selityksen, mutta irrationaalinen ahdistus palaa silti (ahdistus terveydentilasta). Osa potilaista saa uskottavan selityksen oireilleen ja tuntee itsensä väliaikaisesti vakuuttuneeksi. Tyypillisesti tämä vakuuttuneisuus kestää kuitenkin vain muutaman päivän. Pian epäilykset diagnoosia kohtaan heräävät ja alussa esitetyt kysymykset nousevat uudestaan pintaan.
Yleensä potilas tietää, että nämä vakavan sairauden pelot ovat irrationaalisia eivätkä perustu todellisuuteen. Hän ei siltikään pääse niistä eroon. Ahdistus terveydentilasta saattaa lisääntyä ja potilas saattaa tavata useita eri lääkäreitä saadakseen heidän mielipiteensä. Toisinaan lääkäreiden tapaamisen tarkoitus on saada vakuutteluja eri lääkäreiltä siitä, ettei mitään vakavaa sairautta ole. Lopulta potilas saattaa turvautua päivystyksen ja ensiavun palveluihin.
Ahdistuksen kasvaessa myös muut oireet ja potilaan yleinen vointi huononevat. Tyypillisesti ahdistukseen liittyy pahenevaa huimausta, päänsärkyä ja väsymystä.
Voimistuvat oireet saavat osan potilaista diagnosoimaan itse omia oireitaan hyödyntämällä internettiä. Tämä voi tuoda esiin uusia, entistä pelottavampia mahdollisuuksia.
Tätä viimeistä tapahtumaketjua kutsutaan ahdistukseksi terveydentilasta. Se on itse asiassa hyvin tavallista. Potilaiden ja lääkäreiden on kuitenkin usein hyvin vaikeaa puhua tästä ahdistuksesta. Pelko ”luulotautisuudesta” on edelleen vahva yhteiskunnassamme.
Terveydentilasta huolehtiminen on kuitenkin potilaalle hyvin kuormittavaa. Oireet ovat täysin todellisia. Jos ne eivät olisi, ne eivät aiheuttaisi niin paljon huolta.
Vain pienellä osalla toiminnallisista neurologisista oireista kärsiviä potilaita on vakava ahdistusta terveydentilasta. Suuri osa lääkärien toteamasta terveydentilaan liittyvästä ahdistuksesta johtuu siitä, ettei potilaille ole koskaan tarjottu minkäänlaista selitystä oireilleen. Ei siis ole yllättävää, että he kokevat oireisiin liittyvää ahdistusta.
Hoito
Ahdistus terveydentilasta on hoidettavissa, kun potilas ja lääkäri toteavat sen olemassaolon.
Kun ahdistus on todettu, lääkärin on tärkeää lakata tarjoamasta potilaalle yksinkertaisia vakuutteluja siitä, ettei tällä ole syytä huoleen. Niistä on vain tilapäistä hyötyä ja niitä pitää toistaa jatkuvasti.
Lääkärien tulisi sen sijaan nähdä vaivaa selittääkseen oireet potilaalle sellaiselle tavalla, ettei vaihtoehtoisille ja huolestuttavammille selityksille jää tilaa.
Potilaan saattaa vastaavasti olla hyvä sitoutua siihen, ettei hän etsi terveystietoa netistä tai kirjoista. Myös lääkärin jatkuvan vaihtamisen välttäminen voi olla järkevää.
Toisinaan huoli terveydentilasta voi helpottua varsin merkittävästi ja onnistuneesti kun potilas tietää, mitä huoli terveydentilasta on. Tähän pisteeseen pääseminen voi kuitenkin olla vaikeaa.
Alla oleva englanninkielinen video on jakso ”Insight” -nimisestä australialaisesta TV-sarjasta. Sen on tuottanut SBS ja se esitettiin 13.9.2016. Ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia esitellään potilaita, jotka kärsivät ahdistuksesta terveydentilasta. Ahdistus on lähinnä kognitiivista eli potilailla on runsaasti huonoon terveyteen liittyviä ajatuksia ja huolia.
