Toiminnallisista neurologisista oireista kärsivillä potilailla voi esiintyä kasvojen oireita. Tällaiset oireet ovat yleisempiä kuin viime vuosien aikana on ajateltu, vaikka ne on tunnistettu jo yli sata vuotta sitten.
Tavallisin toiminnallinen kasvojen oire on silmiä ympäröivien tai kasvon alaosan lihasten kramppi.
Yleensä toiminnallinen kasvojen kramppi esiintyy jaksoina jollain kasvojen puoliskolla. Puoliskoja ovat kasvojen oikea- ja vasen puoli sekä kasvojen ylä- ja alapuoli. Silmää ympäröivät lihakset (orbicularis oculis) menevät kramppiin. Tämä johtaa silmän siristymiseen ja kulmakarvan laskeutumiseen oireilevalla kasvojen puoliskolla (katso alla oleva kuva).
Toiminnallinen kasvojen kramppi voi vaikuttaa kasvojen alaosaan. Silloin suupieli saattaa vetäytyä alaspäin ja joskus leuka vetäytyy suupielen mukana (katso kuva Lucysta). Platysma -nimisen lihaksen kramppi vetää suupieltä alaspäin. Platysma löytyy ihon alta kaulan etupuolelta.
Epätavallisempi toiminnallinen kasvo-oire on suupielen vetäytyminen ylöspäin. Alapuolella oleva kuva on vuodelta 1918. Kuvassa ensimmäisen maailmansodan veteraanilla esiintyy toiminnallinen kasvokramppi kranaattikauhun (shell shock) jälkioireena.
Lääkärit, jotka eivät tunne toiminnallisia kasvokramppeja saattavat tulkita oireet aivohalvauksen oireiksi.
Olemme kiitollisia Lucylle, joka on antanut luvan jakaa kuviaan tällä sivustolla.
Lucy kertoo oireistaan englanniksi tässä BBC 4 radio-ohjelmassa. Ohjelman nimi on Inside Health ja se on lähetetty lokakuussa 2020.
Näissä kuvissa näkyy Lucyn toiminnallinen kasvo-oire. Hänen leukansa pyrkii vetäytymään suun oikealle puolelle. Lisäksi hänellä on kramppi platysma-lihaksessa oikealla puolella. Lihaskramppi vetää oikeaa suupieltä alaspäin.
Klikkaa videota nähdäksesi Lucy kertomassa kasvokrampeistaan. Hänellä on myös jonkin verran oikean käden ja jalan heikkoutta. Tästä löytyy lisätietoa toiminnallisesta heikkoudesta kertovalla sivulla tällä sivustolla.
Kasvojen epäsymmetrinen muoto suupielen vetäytyessä luo vaikutelman, joka sekoitetaan usein kasvolihaksen heikkouteen. Lääkärit, jotka eivät tunne toiminnallisia kasvokramppeja saattavat tulkita oireet aivohalvauksen oireiksi. Toiminnallinen kasvokramppi johtuu kuitenkin lihasten yliaktiivisuudesta. Aivohalvaukseen liittyvät kasvo-oireet johtuvat päinvastoin lihaksen heikkoudesta.
Toiminnallinen kasvokramppi voi esiintyä itsenäisesti. Usein potilaalla esiintyy kuitenkin myös muita tällä sivustolla esiteltyjä toiminnallisia oireita, erityisesti toiminnallista raajaheikkoutta. Jos toiminnallista raajaheikkoutta esiintyy, se on lähes poikkeuksetta samalla puolella kuin kasvokramppi. Tämä ilmiö kiinnostaa toiminnallisia neurologisia oireita tutkivia aivotutkijoita.
Yleensä toiminnalliset kasvokrampit kestävät minuutteja. Osa krampeista voi kuitenkin kestää tunteja ja harvinaisissa tapauksissa kramppi on läsnä suurimman osan aikaa.
Toisinaan kieli voi olla mukana krampissa. Yleensä kieli on tässä tilanteessa työntynyt ulos ja kallistunut kasvokrampin mukaiselle puolelle.
Alla oleva video on julkaistu Marian luvalla. Hänellä on poikkeuksellisen itsepintainen toiminnallinen kasvokramppi kasvojen oikealla puolella. Hänellä on myös ajoittaisia kramppeja kasvojen vasemmalla puolella. Nämä krampit alkavat, jos Maria jännittää kasvojensa lihaksia.
On tärkeää, että diagnoosin tekevä lääkäri tuntee kasvokramppien muita aiheuttajia. Yksi tärkeimmistä diagnoosikriteereistä on krampin kesto. Alla kuvatuissa tilanteissa krampit ovat yleensä varsin lyhyitä (sekunteja). Toiminnallisiin kasvokramppeihin liittyvä lihasten yliaktiivisuus voi kestää minuutteja tai kauemmin. Kokenut neurologi tutkii myös muita eroja, kuten kramppikohtauksen vaiheita, kohtauksia laukaisevia tekijöitä ja liitännäisoireita.
On myös olemassa kasvolihasten kramppeja aiheuttavia sairauksia, joita ei lueta toiminnallisiksi oireiksi. Näihin kuuluvat hemifasiaalispasmi ja Meigen oireyhtymä. Neurologit tapaavat näitä sairauksia sairastavia potilaita ja osaavat erottaa ne toiminnallisista oireista.
Tämä on harvinaista. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun potilaalla on toiminnallinen puhehäiriö. Osa potilasta ei saa suljettua suutaan kunnolla puhuessaan. Tämä saatetaan tulkita kasvojen heikkoudeksi.
Vaikka toiminnallinen kasvojen kramppi vaikuttaa silmää ympäröiviin lihaksiin, ei yliaktiivisuus yleensä ulotu silmäluomiin. Toisinaan toiminnallinen neurologinen oireisto voi aiheuttaa silmäluomen riippumisen. Riippumaa silmäluomea a kutsutaan nimellä ptoosi. Ptoosin tutkiminen vaatii erityistä huolellisuutta, sillä mahdollisia aiheuttajia on useita. Aiheuttajia voivat olla esimerkiksi löysä silmäluomen iho ja aivosairaudet.
Joskus silmäluomi voi pysyä kiinni ja potilaalla voi olla vaikeuksia saada silmä auki. Tällöin silmäluomi ei ole heikko, kuten ptoosissa. Blefarospasmi-niminen liikehäiriö on ehdottomasti yleisin silmän avaamiseen liittyvien vaikeuksien aiheuttaja. Blefarospasmi ei liity toiminnallisiin oireisiin. Silmän avaamisen vaikeudet voivat kuitenkin esiintyä toiminnallisena oireena harvinaisissa tapauksissa. Oire on voimakkaasti toimintakykyä häiritsevä. Mikäli molemmat silmät pysyvät suljettuina, ei potilas tietenkään voi nähdä kunnolla.
Jälleen diagnoosissa korostuu lääkärin asiantuntemus ja blefarospasmin taustan ymmärtäminen.
Voi olla tärkeää ymmärtää, että oireiden taustalla on lihasten yliaktiivisuus ei aktiivisuuden puute.
Oireita laukaisevien tekijöiden tunnistaminen voi auttaa. Esimerkiksi kasvojen lihasten venyttäminen tai valonarkuus voivat laukaista krampin.
Jos kasvojen lihasten venyttäminen aiheuttaa lihasten krampin, voi liikkeen välttäminen tuntua houkuttelevalta. Sen sijaan voin olla hyödyllistä harjoittaa lihaksen venyttämistä tietoisesti. Tämä ”turruttaa” aivoja venytysliikkeeseen hallitussa ympäristössä. Hallittu harjoittelu voi olla parempi kuin jääminen sattumanvaraisten kohtausten armoille.
Mikäli valonarkuus aiheuttaa kramppeja, voi asteittainen silmän altistaminen valolle helpottaa oiretta.
Toisin kuin joissain dystonian muodoissa, Botox-pistokset ei näytä tarjoavan apua toiminnallisiin kasvokramppeihin.
On tavallista, että toiminnallisista kasvokrampeista kärsivillä potilailla esiintyy muitakin toiminnallisia oireita. Erityisesti toiminnallinen raajaheikkous on tavallista.
Joissain tapauksissa diagnoosin ymmärtäminen auttaa potilaita kasvojen epänormaaleja liikkeitä oppineiden aivojen ”uudelleenohjelmoinnissa”
Ohjaamme sinut Edinburghin yliopiston lahjoitus-sivustolle. Lahjoituksia käytetään sivuston ylläpitoon ja toiminnallisten häiriöiden tutkimiseen.
