Lataa toiminnallisten häiriöiden appi Android Aapp IoS App
Linkkejä Palaute Lahjoita Kieli
  • Suomi

Kävelyvaikeus

Mitä toiminnallinen kävelyvaikeus on?

Toiminnallisella liikehäiriöllä tarkoitetaan kehon osan epänormaalia liikettä tai asentoa. Tämä johtuu häiriöstä hermoston toiminnassa. Taustalla ei ole hermostoa vaurioittavaa neurologista sairautta.

Toiminnalliseen kävelyvaikeuteen voi liittyä monenlaisia kävelyn ja askelluksen ongelmia. Muiden toiminnallisten oireiden tavoin toiminnallinen kävelyvaikeus ei johdu siitä, että potilas haluaa kävellä tietyllä tavalla. Kehon liikkeen ja kävelyn vaikeudet ovat tahdosta riippumattomia.

Miranda Licence kuvailee tällä videolla kokemustaan toiminnallisen kävelyvaikeuden kanssa.  Englanninkielinen video on tehty ABC Openille Vuonna 2016. Miranda on kotoisin Australian Queenslandista ja videolla esiintyy myös hänen setänsä Jeff Licence.

Olemme hyvin kiitollisia Jeffille ja Mirandalle saadessamme jakaa heidän kokemuksensa tällä sivustolla.

Video kuvaa hyvin, millaista elämä on toiminnallisen kävelyvaikeuden kanssa ja kuinka hoito voi auttaa. Alla on lisätietoja erilaisista kävelyvaikeuden tyypeistä ja niiden hoidosta.

Tavallisimmat toiminnallisen kävelyvaikeuden tyypit ovat:

Toiminnallisen raajaheikkouden aiheuttama jalan laahaaminen. Laahaava kävely on tavallisimpia toiminnallisen kävelyvaikeuden muotoja. Siinä toinen jalka ikään kuin raahautuu maata pitkin kävelyn mukana. Oire liittyy toiminnalliseen raajaheikkouteen, josta annetaan lisätietoa omalla sivullaan tällä sivustolla. Jalan laahaaminen ei aina näytä yhtä vakavalta kuin alla olevassa kuvassa. Oireesta kärsivä nilkka on usein kääntynyt ulospäin kuvan tavalla. Osa potilaista kokee, että jalka tarttuu maahan magneetin tavoin.

Yllättävä polvien notkahdus. Tyypillisesti tämän oireen taustalla vaikuttaa molempien raajojen toiminnallinen raajaheikkous. Toisinaan molemmat polvet taittuvat sisäänpäin yhtä aikaa, mikä johtaa lyyhistymiskohtaukseen. On tärkeää huomata, että polvien oireita voivat aiheuttaa myös muut tekijät.

Pienet hitaat askeleet (jäällä kävely). Tällainen kokonaisvaltaisen epävakaa kävely näyttää kuin potilas kävelisi jään päällä. Potilas ottaa pieniä askelia, jalat ovat melko jäykät ja leveässä haara-asennossa. Tällainen kävely kehittyy usein kaatumisen seurauksena ja uusien kaatumisten pelossa.

Keinuva kävely. Tässä kävelytyylissä potilas ikään kuin keinuu puolelta toiselle. Erityisesti ylävartalo keinuu ja jalat korjaavat vartalon liikettä. Potilas näyttää ikään kuin kaatuvan, mutta saa tasapainonsa takaisin.

Hyperkineettinen kävely. Toiminnallinen liikehäiriö voi toisinaan aiheuttaa melko dramaattisia liikeitä käsissä, vartalossa tai jaloissa. Osalla tällaisia liikkeitä esiintyy erityisesti kävellessä.

Hiipivä kävely. Tämä on harvinainen toiminnallisen kävelyvaikeuden muoto. Potilas vaikuttaa ikään kuin hiipivän. Usein tämä kävelytyyli liittyy kaatumisen pelkoon.

Toiminnalliset seisomisen ongelmat

Tätä ongelmaa kutsutaan astasiaksi. Astasiassa potilaalla on vaikeuksia seistä, mutta hän voi kävellä normaalisti. Astasia voidaan todeta, jos seisomisen ongelma poistuu ajatusten harhautuessa. Esimerkiksi mobiilipelin pelaaminen tai selkään piirrettävien numeroiden arvaaminen vie ajatukset toisaalle ja seisomisen ongelma korjaantuu.

Kuinka toiminnallinen kävelyvaikeus todetaan?

Toiminnallisen kävelyvaikeuden toteaa yleensä neurologi. Diagnoosin tekeminen on vaikeaa, sillä se vaatii laajaa neurologisten sairauksien aiheuttamien liikehäiriöiden tuntemusta. Osa näistä on erittäin harvinaisia ja erikoisia.

Jopa neurologin tulisi olla tarkkana tehdessään toiminnallisen kävelyvaikeuden diagnoosia. Tutkimusten mukaan kävelyvaikeudet diagnosoidaan virheellisesti toiminnallisiksi oireiksi muita toiminnallisia oireita todennäköisemmin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö diagnoosia voida tehdä.

Toiminnallisen kävelyvaikeuden toteamisessa hyödynnetään esimerkiksi seuraavia havaintoja:

Toiminnallisen kävelyvaikeuden hoito

Toiminnallisia neurologisia oireita ymmärtävän fysioterapeutin kuntoutus on tärkein hoidon osa.

Osa harjoituksista voi vaikuttaa kirjoitettuna kohtuuttoman vaikeilta. Niiden tarkoitus on auttaa aivoja palauttamaan ”automaattinen” liike tilanteessa, jossa raajojen normaalit liikeradat ovat ”rikkoutuneet”.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi potilaan on tärkeää kokea saaneensa oikea diagnoosi. Muuten hoito ei auta oireiden helpottumiseen. Moni toiminnallisista oireista kärsivä potilas kokee, ettei kukaan tiedä heidän oireittensa syytä. Tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää, ettei potilas halua kokeilla alla listattuja harjoituksia.