Dissosiatiiviset oireet esiintyvät tavallisesti muiden tällä sivustolla esiteltyjen toiminnallisten neurologisten oireiden rinnalla. Omien oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen voi olla erittäin tärkeää kehonhallinnan palauttamiselle normaaliksi.
Dissosiatiivisiin oireisiin kuuluu:
Depersonalisaatio– kokemus oman kehon vieraudesta tai irrallisuudesta omasta persoonasta.
Derealisaatio– kokemus ympäristöstä irtautumisesta tai yhteyden puuttumisesta ympäröivään maailmaan.
Dissosiatiivisten oireiden yksityiskohtainen kuvaus on luettavissa oikealla olevasta, englanninkielisestä artikkelista. Tämä tieteellinen artikkeli on julkaistu neurologian alan julkaisussa.
Potilaat kuvaavat depersonalisaatiota ja derealisaatiota esimerkiksi seuraavin tavoin:
Depersonalisaatio
Tyypillisiä kokemuksia – ”Tunsin…”
Vähemmän tyypillisiä kokemuksia – ”Tunsin…”
”oloni oudoksi.”
”itseni ikään kuin sätkynukeksi.”
“ikään kuin leijuvani pois paikalta.”
”itseni ikään kuin robotiksi.”
”itseni ruumiittomaksi/ menettäneeni yhteyden ympäristööni/ itseni irralliseksi ympäristöstäni. ’
”näytteleväni roolia.”
”olevani kaukana itsestäni.”
“etten tuntenut kipua.”
”olevani kaukana kaikesta.”
“että minut oli tehty ikään kuin pahvista.”
“olevani omassa rauhassani/yksin.”
“olevani vain vartalooni kiinnitetty pää.”
“olevani paikalla, mutta kuitenkin poissa.”
“olevani katsoja, joka katsoo itseäni televisiosta.”
“näkeväni ja kuulevani kaiken, mutten kyennyt vastaamaan.”
“irtautuvani ruumiistani.”
“käteni tai jalkani isommiksi/pienemmiksi.”
“ikään kuin koskiessani asioihin, koskija ei ollut minä.”
Derealisaatio
“Ympäristöni tuntui epätodelliselta tai kaukaiselta.”
“Katselin maailmaa ikään kuin verhon tai lasin takaa.”
“Tunsin yhteyden minun ja ympäristöni välisen yhteyden olevan poikki.”
“Asiat näyttivät olevan yhtä aikaa lähellä ja kaukana.”
Miksi dissosiatiivisten oireiden tuntemuksesta voi olla apua?
Dissosiatiiviset oireet voivat ilmaantua hyvin monenlaisissa tilanteissa. Useimmilla niitä esiintyy jossain määrin flunssan yhteydessä tai kovassa univajeessa.
Toiminnallisista neurologisista oireista kärsivät potilaat voivat hyötyä dissosiatiivisten oireiden tuntemuksesta. Osalla potilasta dissosiatiiviset oireet voivat esiintyä osana neurologista oireistoa. Tällöin voi olla helpottavaa tietää, että dissosiatiivisille oireille on nimi. Oireet eivät siis tarkoita, että potilas ”olisi tulossa hulluksi”.
Dissosiatiiviset oireet voivat voimistua, jos niihin liittyy pelkoa tai ahdistuneisuutta. Oireiden tunnistaminen voi vähentää niihin liittyviä pelon ja ahdistuksen tunteita.
Kokemus osittaisesta yhteyden puuttumisesta omaan kehoon voi selittää ajoittain esiintyvää kehon toispuoleista heikkoutta. Toiminnallista raajaheikkoutta kutsutaankin toisinaan ”dissosiatiiviseksi liikehäiriöksi”. Myös toiminnallisissa kohtauksissa on kyse samasta ilmiöstä.
Lisätietoja
Dissosiaatiosta löydät lisätietoa suomeksi esimerkiksi tästä terveyskirjaston artikkelista
Dissosiatiivisten oireiden yksityiskohtainen kuvaus on luettavissa oikealla olevasta, englanninkielisestä artikkelista. Tämä tieteellinen artikkeli on julkaistu neurologisessa julkaisusarjassa
Psykologi Elaine Hunter, dissosiaatiosta kärsivä potilas Jane Charlton ja kognitiivinen neuropsykiatri professori David ovat kirjoittaneet tämän vuoden 2017 artikkelin British Medical Journaliin. Se tiivistää hienosti depersonalisaation ja derealisaation käsitteet.
