Maaliskuussa 2020 neurologi Kathrin LaFaver piti Chicagossa englanninkielisen webinaarin FDN Hope-järjestölle. Esitelmä käsitellään Covid-19 infektiota toiminnallisen neurologisen oireiston näkökulmasta. Esitys on katsottavissa YouTubesta.

Aiheuttaako COVID-19 toiminnallisia neurologisia oireita?

Webinaarissa todetaan, että on erittäin todennäköistä, että osalle potilaista tulee kehittymään toiminnallisia neurologisia oireita COVID-19-infektion jälkeen. Tämä johtuu siitä, että mikä tahansa fyysinen sairaus on yksi suurimmista toiminnallisille neurologisille oireille altistavista tekijöistä. Altistava sairaus voi olla esimerkiksi lievä virustartunta tai hengenvaarallinen infektio. Myös fyysinen vamma ja erityisesti toinen neurologinen sairaus, kuten MS-tauti, ovat merkittäviä toiminnallisille neurologisille oireille altistavia tekijöitä.

Ennusteiden mukaisesti monille COVID-19-potilaille on kehittynyt sittemmin toiminnallisia neurologisia oireita. ”Long Covid”-termiä käytetään monenlaisille oireille, erityisesti uupumukselle, keskittymisvaikeuksille ja kipuoireille. Nämä oireet ovat kehittyneet COVID-19-infektion jälkeen. Oireet eivät ole varsinaisesti toiminnallisia neurologisia oireita (joihin kuuluu halvaantumisen, vapinan ja kohtausten kaltaisia oireita). Kognitiiviset oireet ovat tosin toiminnallisten neurologisten oireiden harmaalla alueella.

Long Covid on todennäköisesti yhdistelmä monenlaisia ongelmia, kuten:

• Vakaviin infektiotauteihin ja tehohoitoon liittyviä komplikaatioita.
• Vanhojen oireiden korostumista. Esimerkiksi vanhempien ihmisten delirium eli sekavuustila COVID-19 jälkeisesti on merkki alla olleesta muistisairaudesta
• Virusinfektion jälkeinen uupumus. Kirjallisuuden perusteella tiedetään, että joillain ihmisillä virusinfektioista toipuminen kestää poikkeavan pitkään, jopa kuukausia. Tämä on varsinkin aluksi suoraa seurausta infektiosta
• Oireiston pitkittyminen johtuu COVID-19 aiheuttamasta toisesta sairaudesta kuten aivohalvauksesta
• Mahdolliset COVID-19-infektion suorat vaikutukset aivoihin. Monet tutkijat selvittävät tätä
• Toiminnallinen häiriö, kuten toiminnallinen neurologinen oire, joka kehittyy toipumisen yhteydessä.

Toiminnallinen häiriö voi siis olla yksi lukuisista syistä COVID-19 jälkeisille oireille. Mutta se on tärkeä sellainen, koska muihin syihin verrattaessa toiminnalliset oireet voivat korjautua. Olen tavannut potilaita, jotka ovat sairastuneet toiminnallisiin oireisiin COVID-19-infektion jälkeisesti, mutta en sen enempää kuin muiden sairauksien jälkeen.

Lisääkö toiminnallinen neurologinen oireisto COVID-19-infektion todennäköisyyttä?

Ei. Pitkäaikaistutkimukset osoittavat, etteivät toiminnallisista neurologisesta oireistosta kärsivät potilaat menehdy muuta väestöä todennäköisemmin keuhkokuumeeseen. Jos toiminnallinen neurologinen oireisto on osa potilaan laajaa kokonaisuutta ja potilas on suurelta osin vuodepotilas, voi tämä altistaa keuhkokuumeelle muiden vakavien vammaisuuden aiheuttajien sairauksien tavoin.

Jos kärsin toiminnallisista neurologisista oireista, pahenevatko oireeni COVID-19-viruksen myötä tai saanko ”Long Covid”-taudin?

Vastaus on mahdollisesti kyllä, joskaan tämä ei koske kaikkia. Potilaan toiminnallinen neurologinen oireisto voi pahentua COVID-19-infektion myötä. On myös mahdollista, ettei infektio vaikuta toiminnalliseen neurologiseen oireistoon.

Osa long covidin yhteydessä tavatuista oireista esiintyy myös toiminnallisissa neurologisissa häiriöissä. Toiminnallisista neurologisista oireita on ollut kuitenkin jo ennen kuin COVID-19-viruksen syntyä. COVID-19-viruksen vaikutuksista toiminnalliseen neurologiseen oireistoon ei ole tutkimusta.

Onko yhteiskunnan sulkutila vaikuttanut toiminnallisista neurologisista oireista kärsiviin potilaisiin?

Yhteiskunnan sulkutila, etätyö ja koronarajoitukset, ovat olleet hyvin haastavia monille useista eri syistä. Se on myös pahentanut toiminnallisia neurologisia oireita osalla potilaista. Monet myös kokivat sen myös eräänlaisena helpotuksena. He kokivat elävänsä jo valmiiksi ”sulkutilassa” ja yhtäkkiä kaikki kokivat samanlaisia rajoitteita. Tietyssä mielessä osa koki, että muutos tasoitti tilit. Kohtauksia saavat potilaat ja liikkumisen vaikeudesta kärsivät potilaat saattavat kokea ulkona liikkumisen hyvin haastavana, joten osalla heistä sulkutila vähensi stressiä. Vastaavasti sulkutilan jälkeen paine liikkua julkisilla paikoilla voi olla osalle stressaavaa. Potilaiden kokemuksista odotetaan vielä tutkimustietoa. Nämä tiedot perustuvat toiminnallisista neurologisista oireista kärsivien potilaiden ja alan ammattilaisten haastatteluihin ympäri maailmaa.

Tulisiko minun ottaa COVID-19 rokote? Pelkään, että se pahentaa toiminnallisia neurologisia oireitani.

COVID-19-rokotteen ei ole todettu aiheuttavan suurempaa riskiä toiminnallisista neurologisista oireista kärsiville potilaille, kuin valtaväestölle. COVID-19 voi olla vaarallinen sairaus, joka voi aiheuttaa haittaa myös perheelle ja ystäville. Virukseen liittyy myös terveysriskejä toiminnallisesta neurologisesta oireistosta kärsivillä potilailla.

On ymmärrettävää, että osa toiminnallisista neurologisista oireista kärsivistä potilaista on huolissaan rokotteesta. He eivät ehkä pidä neuloista ja saattavat olla huolissaan oireiden pahenemisesta. Rokotteeseen voi toisinaan liittyä pistoalueen ja käsivarren särkyä sekä infektio-oireita. Rokotteiden yleisistä riskeistä saa lisätietoa terveyskeskuksesta.

Osa potilaista pelkää toiminnallisten neurologisten oireiden vakavaa pahenemista rokotteen jälkeen. Ahdistuneisuus lisää merkittävästi nosebo-reaktion todennäköisyyttä.

Nosebo on plasebo-vaikutuksen vastakohta. Siinä vakavien seuraamusten pelko tekee niiden ilmestymisestä todennäköisempää. Nosebo ja plasebo vaikuttavat jokaiseen ihmiseen. Toiminnallisista neurologisista oireista kärsivät potilaat eivät välttämättä ole muita alttiimpia niiden vaikutuksille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nosebo

Noseboon liittyy itse asiassa varsin voimakkaita muutoksia hermoston viestinnässä. Nämä muutokset voivat varmasti pahentaa toiminnallisia neurologisia oireita. Osa toiminnallisiin neurologisiin oireisiin liittyvistä hermoston väylistä on todennäköisesti samoja, jotka ohjaavat nosebo- ja plasebo-reaktioita.

Kenenkään ei siis tulisi olla pakko ottaa rokotetta, mikäli he eivät pääse yli rokotteen mahdollisiin vaikutuksiin liittyvistä peloista. Nosebo-reaktion tunnistaminen ja ymmärtäminen saattaa auttaa covid-rokotteeseen liittyvien päätöksien tekemisessä.

Voiko Covid-rokote laukaista ensimmäiset toiminnalliset neurologiset oireet?

Tammikuusta 2020 lähtien sosiaalisessa mediassa on jaettu videoita, joissa esiintyy toiminnallisen neurologisen oireen diagnoosin saaneita henkilöitä tai henkilöitä, joilla on tyypillisesti toiminnalliseen neurologiseen oireistoon viittaavia oireita.

Heille, jotka työskentelevät toiminnallisten neurologisten oireiden parissa tässä ei ole mitään yllättävää. Toiminnalliset neurologiset oireet laukaisee tyypillisesti lievä fyysinen vamma tai muu sairaus. Mihin tahansa rokotukseen voi liittyä käden kipeytymistä ja sairauden tunnetta. Tämä riittää laukaisemaan toiminnallisen neurologisen oireiston aiemmin terveellä henkilöllä. Se ei tarkoita, että rokote olisi aiheuttanut vaurioita hermostolle.

Tottakai rokotteisiin liittyviä haittavaikutuksia on tutkittava huolella. Tätä tutkimusta tehdään kaiken aikaa. Tutkimuksissa on havaittu joitain muita harvinaisia covid-rokotteeseen liittyviä haittoja

Rokotteen laukaisema toiminnallinen neurologinen oire on siis aivan yhtä todellinen, kuin mikä muukin toiminnallinen neurologinen oire. Se ei kuitenkaan ole syy jättää rokote ottamatta. Tilanne olisi sama, kuin auton käytön välttäminen, koska auto-onnettomuudet voivat joskus laukaista toiminnallisia neurologisia oireita. On ymmärrettävää, että potilaat, joilla ei ollut oireita ennen rokotetta ja joille rokote laukaise toiminnalliset neurologiset oireet ovat asiasta eri mieltä. Toisaalta mikä tahansa epäonninen tapahtuma olisi voinut laukaista oireet ilman riippuvuutta rokotteesta.

FND society   on julkaissut aiheeseen liittyvän englanninkielisen lausunnon rokotteista ja toiminnallisesta neurologisesta oireistosta. Vastaavia artikkeleita on julkaistu akateemisissa lehdissä, kuten JAMA Neurology ja Journal of Clinical Neuropsychiatry and Neurociences.-lehdissä. Nämä ovat maailman johtavia neurologian alaa käsitteleviä julkaisuja.

Yhdistyneiden Kuningaskuntien iltapäivälehti The Sun on myös julkaissut artikkelin, jossa kerrotaan aiheesta yleisemmin ja muihin lähteisiin tukeutuen.

Kanadalainen CTV julkaisi myös artikkelin, jossa haastateltiin Beth Pardoa, joka sairastui toiminnalliseen häiriöön rokotteen jälkeen. Siinä on paljon hyödyllisiä kohtia, vaikka se kaikin osin ei olekaan tarkka. Artikkeliin liittyviä epäjohdonmukaisuuksia on käsitelty muunmuassa tässä twitter-ketjussa.