Kuinka selkeitä ovat toiminnalliseen neurologiseen oireistoon liittyvät tutkimuslöydökset, kuten Hooverin merkki? Ne vaikuttavat tärkeiltä, koska diagnoosi on tehty niiden perusteella. Jos ne eivät ole luotettavia, kuinka luotettava diagnoosi on?

Toiminnallisen neurologisen oireiston diagnoosi perustuu tutkimusten aikana tehtyjen positiivisten tutkimuslöydösten pohjalta annettuun diagnoosiin. Diagnoosi ei perustu runsaaseen testaamiseen, kuten aivojen kuvantamiseen ja hermoston toiminnan testaamiseen, ja tulosten toteamiseen normaaliksi.

Toiminnallisen neurologisen oireiston toteamiseen tunnetaan monia positiivisia tutkimuslöydöksiä. Tässä ei ole syytä mainita niitä jokaista. Ne kuvataan tarkemmin oirekohtaisilla sivuilla tällä sivustolla.

Osa näistä positiivisista tutkimuslöydöksistä on listattu seuraavassa kuvassa. Se on lainattu toiminnallista neurologista oireistoa käsittelevästä artikkelista, jonka on kirjoittanut kansainvälinen kirjoittajajoukko.

Harvat fyysiset löydökset ovat neurologiassa 100 % luotettavia. Neurologit ovat kuitenkin käyttäneet niitä menestyksekkäästi satoja vuosia. Löydösten pohjalta on tehty merkityksellisiä diagnooseja, joiden pohjalta sopivia hoitomuotoja on kehitetty.

Esimerkiksi Parkinsonin tauti on ollut kliininen diagnoosi jo lähes sadan vuoden ajan. Diagnoosi perustuu löydöksiin, kuten tyypilliseen lepovapinaan käsissä, tietyn tyyppiseen kehon jäykkyyteen ja liikkeiden hitauteen. James Parkinson tunnisti tämän oireiden yhdistelmän vuonna 1817 huomatessaan, että nämä löydökset olivat hämmästyttävän säännönmukaisia. Yksinään nämä löydökset eivät ole kovin luotettavia. Potilaalla voi esiintyä vapinaa, jäykkyyttä ja hitautta monista syistä. Kuitenkin niiden yhdistelmä oikeassa kliinisessä ympäristössä lisää diagnoosin varmuutta.

Tavallisten aivokuvien, kuten MRI:n ja CT:n, tulokset ovat yleensä normaaleja Parkinsonin taudissa. Tilanne on sama, kuin toiminnallisessa neurologisessa oireistossa. Nykyään Parkinsonin taudin diagnosoimiseksi on muitakin keinoja (esimerkiksi DAT-kuvantaminen). Ne voivat auttaa joissakin tapauksissa, mutta joissakin tapauksissa niistä ei ole apua lainkaan. Potilaalla voi olla selvä Parkinsonin tauti kliinisten löydösten perusteella, vaikka DAT-kuvauksen tulokset ovat normaaleja.

Toiminnallisessa neurologisessa oireistossa jokaisen paneelissa mainitun löydöksen luotettavuus vaihtelee. Tutkimuksissa on todettu, että löydökset voivat erottaa toiminnallisesta jalkaheikkoudesta kärsivän potilaan muista neurologisista sairauksista, vaikka lääkäri ei tiedä diagnoosia etukäteen. Osa niistä, kuten Hooverin merkki, ovat erittäin luotettavia. Osaa muista löydöksistä on tutkittu vähemmän ja niitä pitää soveltaa varovaisemmin.

Täysin luotettavaa kliinistä löydöstä ei ole olemassa toiminnallisen neurologisen oireiston, tai useimpien muiden häiriöiden, toteamiseksi.  Tämä pätee sekä neurologisiin, että psykologisiin sairauksiin. Jokainen löydös täytyy liittää potilaan muihin löydöksiin ja potilaskertomuksen tietoihin järkevän diagnoosin löytämiseksi. Taitavan neurologin täytyy oppia, kuin paljon painoarvoa jokaiselle löydökselle tulee antaa ja tehdä johtopäätös niiden pohjalta. Johtopäätös voi olla, ettei neurologi tiedä, mikä potilasta vaivaa.

Tällöin lääkärin tulisi sanoa, ettei hän ole varma diagnoosista. Osalla potilaista voi olla myös enemmän kuin yksi diagnoosi. On esimerkiksi hyvin tavallista, että potilaalla on sekä neurologinen sairaus, kuten MS-tauti, ja toiminnallinen neurologinen oire.

Lääketiede toimii näin. Se on tiedettä, mutta myös taitoa. Näin ollen se on altis inhimillisille virheille.

Lähteet:

Espay AJ, Aybek S, Carson A, et al. Current Concepts in Diagnosis and Treatment of Functional Neurological Disorders. JAMA Neurol 2018; 75: 1132.

Daum C, Gheorghita F, Spatola M, et al. Interobserver agreement and validity of bedside ‘positive signs’ for functional weakness, sensory and gait disorders in conversion disorder: a pilot study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2014; 86: 425–30. Hallett M, Stone J, Carson A (eds. . Functional Neurologic Disorders: Handbook of Clinical Neurology (Volume 139). Amsterdam: Elsevier, 2016 https://www.sciencedirect.com/handbook/handbook-of-clinical-neurology/vol/139/suppl/C