{"id":649,"date":"2020-12-01T04:52:14","date_gmt":"2020-12-01T04:52:14","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=649"},"modified":"2025-06-30T11:16:40","modified_gmt":"2025-06-30T11:16:40","slug":"treatment-of-functional-seizures","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/treatment\/treatment-of-functional-seizures\/","title":{"rendered":"Kohtausten hoito"},"content":{"rendered":"\n

Kohtausten aikana potilas menett\u00e4\u00e4 osan kehonsa hallinnasta. Hoidon tavoite on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapoja t\u00e4m\u00e4n hallinnan palauttamiseksi.<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

On yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka v\u00e4h\u00e4n toiminnallisia kohtauksia on tutkittu. Toiminnalliset kohtaukset ovat suhteellisen tavallisia, joten parhaiden hoitomuotojen tutkiminen olisi perusteltua.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina tutkimustieto on kuitenkin lis\u00e4\u00e4ntynyt.  T\u00e4m\u00e4 osio perustuu n\u00e4ihin tutkimuksiin ja professori John Stonen kokemuksiin satojen toiminnallisista kohtauksista k\u00e4rsivien potilaiden hoidossa.<\/p>\n\n\n\n

Seuraaviin t\u00e4m\u00e4n sivuston osiin perehtyminen on suositeltavaa ennen t\u00e4m\u00e4n osion lukemista:<\/p>\n\n\n\n

Toiminnalliset kohtaukset: <\/strong>On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oireet ovat tavallisia. Ne eiv\u00e4t tarkoita, ett\u00e4 potilas kuvittelisi oireet tai olisi tulossa hulluksi. Oireita voidaan my\u00f6s hoitaa ilman l\u00e4\u00e4kityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aiheuttajat: <\/strong>On elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on tutkinut potilaan huolella ja antanut oikean diagnoosin.<\/p>\n\n\n\n

Psykologinen arvio:<\/strong> Saattaa olla h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi kirjoittaa l\u00e4hetteen psykologille tai psykiatrille toiminnallisista oireista k\u00e4rsiv\u00e4lle potilaalle. T\u00e4ss\u00e4 osiossa kerrotaan aiheesta tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

Varoitusoireiden tunnistaminen<\/h3>\n\n\n\n

Suurimmalla osalla toiminnallisista kohtauksista k\u00e4rsivist\u00e4 potilaita esiintyy varoitusoireita ennen kohtauksia. Niit\u00e4 ei esiinny joka kerta ja ne voivat olla vain muutaman sekunnin mittaisia.<\/p>\n\n\n\n

Osa potilaista saa varoitusoireen, muttei muista sit\u00e4 kohtauksen j\u00e4lkeen. Toisinaan potilaan l\u00e4heiset tai sukulaiset huomaavat varoituksen, vaikkei potilas itse huomaa mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Osalla potilaista ei esiinny varoitusoireita, eiv\u00e4tk\u00e4 he koskaan huomaa t\u00e4llaista oiretta.<\/p>\n\n\n\n

Kohtausten aikana potilas menett\u00e4\u00e4 osan kehonsa hallinnasta. Hoidon tavoite on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapoja t\u00e4m\u00e4n hallinnan palauttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, millaisia varoitusoireet voivat olla. Tutkimusten mukaan tavallisia varoitusoireita ovat:<\/p>\n\n\n\n

  • rintakipu<\/li>
  • syd\u00e4men tykytys<\/li>
  • heng\u00e4styminen<\/li>
  • hikoilu<\/li>
  • turtuminen tai kihelm\u00f6inti<\/li>
  • huimaus tai py\u00f6rrytt\u00e4v\u00e4 tunne<\/li>
  • vilunv\u00e4ristykset tai kuumuuden tunne<\/li>
  • dissosiatiiviset oireet \u2013 tajunnan sumeneminen<\/li>
  • tunne kontrollin menett\u00e4misest\u00e4 tai \u201chulluksi tulemisesta\u201d<\/li><\/ul>\n\n\n\n

    Kaikki n\u00e4m\u00e4 oireet liittyv\u00e4t \u201dtaistele tai pakene\u201d- ilmi\u00f6\u00f6n, joka johtuu kehon adrenaliinipiikist\u00e4. T\u00e4llaiset oireet liittyv\u00e4t my\u00f6s paniikkikohtaukseen. Ne ovat elimist\u00f6n h\u00e4lytystilan oireita.<\/p>\n\n\n\n

    Samankaltaiset tutkimuksen ovat osoittaneet, ett\u00e4 toiminnallisista kohtauksista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat kehitt\u00e4v\u00e4t muita useammin ulkona yksinliikkumisen pelon, v\u00e4kijoukoissa liikkumisen pelon tai pelon liikkua paikoissa, joista pakeneminen on vaikeaa. T\u00e4m\u00e4 liittyy usein nolostumisen pelkoon. Jos potilas saisi kohtauksen n\u00e4iss\u00e4 paikoissa, voisi se johtaa noloon tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

    Toiminnallisista kohtauksista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat ovat usein huolissaan kohtauksen seurauksista. \u201dEhk\u00e4 en en\u00e4\u00e4 palaa tajuihini kohtauksen j\u00e4lkeen\u201d, \u201dEhk\u00e4 voin vammautua pysyv\u00e4sti.\u201d tai \u201dEhk\u00e4 menet\u00e4n kehoni hallinnan pysyv\u00e4sti jollain tavalla\u201d.<\/p>\n\n\n\n

    Toisinaan toiminnalliset kohtaukset ovat kehon tapa p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon kamalista varoitusoireina esiintyvist\u00e4 tuntemuksista. Potilas ei siis aiheuta tajunnan sumentumista. Tajunnan sumentuminen on aivojen keino lopettaa varoitusoireet ja joskus t\u00e4m\u00e4 keino luo toistuvat toiminnalliset kohtaukset.<\/p>\n\n\n\n

    Varoitusoireiden hallinta<\/h3>\n\n\n\n

    On perusteltua kysy\u00e4, kuinka t\u00e4m\u00e4 auttaa toiminnallisiin kohtauksiin.<\/p>\n\n\n\n

    Jos varoitusoireet oppii tunnistamaan, niit\u00e4 saattaa oppia hallitsemaan tarpeeksi kohtausten v\u00e4ltt\u00e4miseksi ja tilanteen hallinnan palauttamiseksi. T\u00e4m\u00e4 voi olla mahdollista, vaikka varoitusoireet kest\u00e4isiv\u00e4t vain muutaman sekunnin ja hallinnan opettelu tapahtuu ajan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

    Miten varoitusoireisiin voi vaikuttaa?<\/p>\n\n\n\n

    1.    \u00c4l\u00e4 s\u00e4ik\u00e4hd\u00e4! \u2013 Liittyyk\u00f6 oireisiin pelkoa tai paniikkia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Oireisiin voi liitty\u00e4 esimerkiksi seuraavia ajatuksia:<\/p>\n\n\n\n

    • \u201dSatutanko itse\u00e4ni?\u201d<\/li>
    • \u201dOlenko tulossa hulluksi?\u201d<\/li>
    • \u201dTuleeko t\u00e4st\u00e4 todella noloa?\u201d<\/li>
    • \u201dOnko t\u00e4m\u00e4 epilepsiaa?\u201d<\/li>
    • \u201dKuolenko kohtauksen aikana?\u201d<\/li><\/ul>\n\n\n\n

      Vastaukset n\u00e4ihin kysymyksiin ovat yksinkertaisempia, kuin voisi uskoa.<\/p>\n\n\n\n

      • \u201dSatutanko itse\u00e4ni?\u201d<\/strong> Mahdollisesti. Mustelmat ja kuhmut ovat tavallisia ja toisinaan potilas voi murtaa luunsa. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin harvinaista. Toiminnallisia kohtauksia hoitavat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit eiv\u00e4t kohtaa hengenvaarallisia vammoja saaneita potilaita. Osa potilaasta on hereill\u00e4 kohtauksen aikana, vaikka potilas ei muista kohtausta j\u00e4lkik\u00e4teen. T\u00e4m\u00e4 tajunnan hereill\u00e4 oleva osa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 est\u00e4v\u00e4n potilaan (ja muiden, esimerkiksi vauvan) vakavan vammautumisen. T\u00e4t\u00e4 ei voi taata ja eritt\u00e4in pieni osa potilaista k\u00e4ytt\u00e4ytyy itsetuhoisesti kohtausten aikana tiedostamatta sit\u00e4.<\/li><\/ul>\n\n\n\n
        • \u201dOlenko tulossa hulluksi?\u201d <\/strong>Et.Potilas menett\u00e4\u00e4 tilap\u00e4isesti kehonsa hallinnan, muttei ole hullu.<\/li>
        • \u201dTuleeko t\u00e4st\u00e4 todella noloa?\u201d <\/strong>Ehk\u00e4. Mutta kannattaako sen takia v\u00e4ltell\u00e4 mukavia asioita?<\/li>
        • \u201dOnko t\u00e4m\u00e4 epilepsiaa?\u201d <\/strong>Ei, mutta jos asia ep\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, siit\u00e4 kannattaa kysy\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4.<\/li>
        • \u201dKuolenko kohtauksen aikana?\u201d <\/strong>Et. N\u00e4in ei ole koskaan tapahtunut.<\/li><\/ul>\n\n\n\n

          2.     Yrit\u00e4 harhauttaa itse\u00e4si.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

          Varoitusoireet saattavat tulla yll\u00e4tt\u00e4en ja hyvin voimakkaina. Silloin voi olla vaikeaa keskitty\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n muuhun, mutta sit\u00e4 kannattaa yritt\u00e4\u00e4. Kohtausta edelt\u00e4vien muutaman sekunnin aikana ajatukset voivat t\u00e4ytty\u00e4 kehon tuntemuksista.<\/p>\n\n\n\n

          Jos potilas oppii keskittym\u00e4\u00e4n johonkin muuhun tai harhauttamaan itse\u00e4\u00e4n, siit\u00e4 voi olla apua. Potilas voi esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n

          • laskea kertotauluja.<\/li>
          • ottaa lehden ja lukea sit\u00e4.<\/li>
          • puhua jollekulle.<\/li>
          • yritt\u00e4\u00e4 pelata tietokoneella, k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 tai muulla laitteella.<\/li>
          • laulaa lempilauluaan.<\/li><\/ul>\n\n\n\n

            Psykologi voi auttaa opettelemaan t\u00e4llaisia harjoituksia. Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s paniikkikohtausten hoidossa. Paniikkikohtaukset ja dissosiatiiviset kohtaukset eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin sama asia. Niill\u00e4 on kuitenkin paljon yhteist\u00e4, ne ovat ik\u00e4\u00e4n kuin toistensa serkuksia.<\/p>\n\n\n\n

            Sheffieldin yliopiston tutkijat ovat kehitt\u00e4neet toisen oireiden hallintakeinon dissosiatiivisista kohtauksista k\u00e4rsiville potilaille. Sit\u00e4 kutsutaan “aistien maadoittamiseksi” <\/p>\n\n\n\n

            <\/p>\n\n\n\n

            \"\"<\/figure>\n\n\n\n

            T\u00e4ll\u00e4 sivustolla tarjotaan lis\u00e4tietoa paniikkikohtauksista. Tutustu ahdistuneisuutta ja paniikkia k\u00e4sitteleviin osiin ja linkkiin paniikkikohtausten itsehoitomateriaaliin. N\u00e4ist\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4 oireiden hoidossa.<\/p>\n\n\n\n

            T\u00e4ss\u00e4 englanninkielisess\u00e4 videossa tohtori Courtney Raspin kertoo aistien maadoittamisesta. <\/p>\n\n\n\n

            \n