{"id":641,"date":"2020-12-01T03:36:19","date_gmt":"2020-12-01T03:36:19","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=641"},"modified":"2024-08-27T16:18:00","modified_gmt":"2024-08-27T16:18:00","slug":"psychological-therapy","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/treatment\/psychological-therapy\/","title":{"rendered":"Psykologinen arvio"},"content":{"rendered":"\n<p>Toiminnallisiin neurologisiin oireisiin perehtyneill\u00e4 psykologeilla ja psykiatreilla on paljon annettavaa sairauden hoidossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sairaanhoidossa, kuntoutuksessa ja kipuklinikalla toimivan ammattilaiset tuntevat toiminnallisen neurologisen oireiston todenn\u00e4k\u00f6isimmin. Yleissairaalapsykiatri tai neuropsykiatri tuntee sen varmasti.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>V\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4 psykologiasta\/psykiatriasta ja toiminnallisista neurologisista oireista<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat hy\u00f6tyv\u00e4t psykologin\/psykiatrin tapaamisesta monista syist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Monille potilaille kehittyy toiminnallisia neurologisia oireita ilman stressin vaikutusta. Oireet voivat alkaa yll\u00e4tt\u00e4en tai fyysisen vamman yhteydess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ainoa stressaava asia ovat itse oireet.<\/p>\n\n\n\n<p>Monille potilaille kehittyy toiminnallisia neurologisia oireita stressaavassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 stressi olisi ainoa aiheuttava tekij\u00e4 tai edes oireiden p\u00e4\u00e4syy.<\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4m\u00e4n stressitekij\u00e4t, nykyiset ja menneet, pahentavat tietysti el\u00e4m\u00e4nlaatua. T\u00e4m\u00e4 voi olla toiminnallisten neurologisten oireiden p\u00e4\u00e4syy joillain potilailla, mutta monille se ei ole niin t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Monet ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, miksi muut k\u00e4yv\u00e4t tapaamassa psykologia\/psykiatria. Heille voi kuitenkin olla vaikeaa n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4 vastaanotolla. Jos toiminnallisista neurologisista oireista haluaa parantua kaikin keinoin, on omat ennakkoluulot syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Potilaat saattavat toisinaan luulla, ett\u00e4 psykologin tai psykiatrin vastaanotto ja hoito muistuttaa vanhanaikaista psykoanalyysia. Psykiatri kehottaa \u201dkertomaan lapsuudesta\u201d ja potilas kertoo t\u00e4lle kaikki salaisuutensa. Lopuksi psykiatri kertoo, miten potilas on p\u00e4\u00e4tynyt nykytilanteeseensa. T\u00e4m\u00e4 perinteinen kuva hoidosta on virheellinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Psykiatrin ja psykologin tapaaminen on harvoin yll\u00e4 kuvatun kaltaista. Menneisyyden l\u00e4pik\u00e4ynti voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 joissain tilanteissa. Menneisyyden l\u00e4pik\u00e4ynti tapahtuu kuitenkin yleens\u00e4 sellaisen ammattilaisen kanssa, joka on ensin rauhassa tutustunut potilaaseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnallisten neurologisten oireiden aiheuttajaa voi olla hyvin vaikeaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkasti, kuten Aiheuttajat-v\u00e4lilehden takana on selitetty. Toisinaan selitykseksi t\u00e4ytyy riitt\u00e4\u00e4: \u201dSinulla on alttius toiminnallisille neurologisille oireille, yritet\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4, kuinka saisimme vointisi paremmaksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Miten psykologin\/psykiatrin tapaaminen voi auttaa?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Tavallinen, ja varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, kysymys kuuluu: \u201dKuinka oireista puhuminen voi helpottaa niit\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavat ovat yleisi\u00e4 tapoja, joilla oireista puhuminen voi auttaa:<\/p>\n\n\n\n<p>Diagnoosin luonteen ymm\u00e4rt\u00e4minen.&nbsp;\u2013 Diagnoosin ymm\u00e4rt\u00e4miseen voi menn\u00e4 kauan aikaa ja psykologi voi auttaa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n asioita l\u00e4pi. T\u00e4llaisia asioita ovat esimerkiksi, ett\u00e4 oireet ovat tavallisia ja ne eiv\u00e4t ole potilaan syyt\u00e4 tai mielikuvitusta. Psykologi voi auttaa my\u00f6s tiedostamaan, etteiv\u00e4t oireet johdu aivoja rappeuttavasta sairaudesta ja ovat hoidettavissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuntoutusta est\u00e4vien toimintamallinen muuttaminen.&nbsp;\u2013 Psykologi voi auttaa muuttamaan kuntoutusta est\u00e4vi\u00e4 toimintamalleja. Potilalla voi esimerkiksi olla kroonista selk\u00e4kipua, joka pahenee liikkeess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n on v\u00e4ltellyt sel\u00e4n liikuttamista. H\u00e4n pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 liike vahingoittaa selk\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti. Psykologi voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ettei liike vaurioita selk\u00e4\u00e4, vaikka se pahentaakin oireita tilap\u00e4isesti. T\u00e4ll\u00f6in sel\u00e4n liikkeit\u00e4 voi koittaa lis\u00e4t\u00e4 turvallisemmin mielin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuntoutumista est\u00e4vien ajatusten jakaminen.&nbsp;\u2013 Dissosiatiivisista kohtauksista k\u00e4rsiv\u00e4 potilas saattaa esimerkiksi murehtia jatkuvasti, milloin h\u00e4n saa seuraavan kohtauksen. Mit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n odottaa kohtausta, esimerkiksi supermarketissa tai portaita laskeutuessaan, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isempi kohtaus on.<\/p>\n\n\n\n<p>Matalan mielialan ja murehtimisen tunnistaminen.&nbsp;\u2013 Jos toiminnalliset neurologiset oireet ovat jatkuneet jo jonkin aikaa, niiden rinnalle on saattanut kehitty\u00e4 masennusta, ahdistuneisuutta tai paniikkikohtauksia. Muita, ep\u00e4tavallisempia, oireita voivat olla traumaper\u00e4iset oireet, pakkoajatukset tai sy\u00f6misen ongelmat.<\/p>\n\n\n\n<p>Ongelmien ratkaisu. \u2013 Moniin el\u00e4m\u00e4n ongelmiin ei ole yksinkertaista ratkaisua. T\u00e4llaisia voivat olla velkojen maksun tai lapsen koulunk\u00e4ynnin ongelmat. Osaan ongelmista voi olla ratkaisu, jota ei ole tullut aiemmin ajatelleeksi.&nbsp; Psykologi voi auttaa etsim\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 ratkaisuja. Yksikin ongelma v\u00e4hemm\u00e4n helpottaa kokonaistilannetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Traumaattisten tapahtumien tunnistaminen.&nbsp;\u2013 Osa toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivist\u00e4 potilaista on kokenut hyvin traumaattisia tapahtumia, jotka ovat altistaneet heid\u00e4t oireille. T\u00e4llaisia kokemuksia on voinut tapahtua lapsuudessa tai aikuisena. Esimerkiksi fyysinen tai seksuaalinen v\u00e4kivalta saattaa altistaa dissosiatiiviselle oireille my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Traumaan keskittyv\u00e4 terapia voi auttaa t\u00e4llaisissa tapauksissa. Monet toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat hakeutuvat t\u00e4llaiseen terapiaan k\u00e4yd\u00e4kseen l\u00e4pi vaikeita kokemuksiaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos kaikki yll\u00e4 mainitut esimerkit kootaan yhteen, asioista puhumisen vaikutus voi olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuri.<\/p>\n\n\n\n<p>Psykologien ja psykiatrien hoitomuodot vaihtelevat runsaasti. Hoitava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai neurologi voi auttaa parhaan ratkaisun l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimustuloksia psykoterapian vaikutuksista toiminnallisen neurologisen oireiston hoidossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi t\u00e4ss\u00e4 <a href=\"https:\/\/jnnp.bmj.com\/content\/jnnp\/92\/1\/36.full.pdf\" data-type=\"URL\" data-id=\"https:\/\/jnnp.bmj.com\/content\/jnnp\/92\/1\/36.full.pdf\">englanninkielisess\u00e4 artikkelissa<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Suurimman psykoterapian vaikutuksia tutkineen tutkimuksen tulokset l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4lt\u00e4 englanninkieliselt\u00e4 videolta: <a href=\"http:\/\/codestrial.org\/\">CODES trial<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Psykologit ja psykiatrit tuntevat toiminnalliset oireet ja voivat olla osa kuntoutusta. <\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"parent":1012,"menu_order":300,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/641"}],"collection":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=641"}],"version-history":[{"count":107,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/641\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14941,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/641\/revisions\/14941"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1012"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}