{"id":637,"date":"2020-12-01T03:28:41","date_gmt":"2020-12-01T03:28:41","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=637"},"modified":"2024-11-01T03:47:49","modified_gmt":"2024-11-01T03:47:49","slug":"occupational-therapy","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/treatment\/occupational-therapy\/","title":{"rendered":"Toimintaterapia"},"content":{"rendered":"\n<h3>Mit\u00e4 toimintataterapia on?<\/h3>\n\n\n\n<p>Toimintaterapian ensisijainen tavoite on mahdollistaa potilaan osallistuminen p\u00e4ivitt\u00e4isiin toimintoihin, joita h\u00e4nen t\u00e4ytyy tehd\u00e4, joita h\u00e4n haluaa tehd\u00e4 ja joita h\u00e4nelt\u00e4 odotetaan. \u201dToiminta\u201d ei ainoastaan viittaa liikkumiseen. Sill\u00e4 tarkoitetaan my\u00f6s kaikkia muita p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 askareita, kuten peseytymist\u00e4, pukeutumista, ruuan valmistusta, kotit\u00f6it\u00e4, vapaa-ajan aktiviteetteja, kaupassa k\u00e4ynti\u00e4, julkisen liikenteen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutit voivat auttaa toiminnallisten neurologisten liikeoireiden hoidossa fysioterapeuttien tavoin. He voivat my\u00f6s auttaa esimerkiksi uupumuksen, kivun, dissosiatiivisten kohtausten, kognitiovaikeuksien, itsevarmuuden kehitt\u00e4misen, ahdistuneisuuden ja matalan mielialan hoidossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutit miettiv\u00e4t yhdess\u00e4 toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivien potilaiden kanssa, mitk\u00e4 oireet rajoittavat p\u00e4ivitt\u00e4isten toimien suorittamista ja mill\u00e4 tavalla. He kehitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s yhdess\u00e4 suunnitelmia n\u00e4iden haasteiden ratkaisemiseksi. Hoidon tavoitteena on potilaan toimintakyvyn, itsevarmuuden ja itsen\u00e4isyyden lis\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n<h3>Tavoitteiden asettaminen<\/h3>\n\n\n\n<p>Tavoitteiden asettaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa toiminnallisten neurologisten oireiden kuntoutusta. Toimintaterapeutti voi auttaa asettamaan kohtuullisia ja saavutettavia tavoitteita. Asteittain kasvavat tavoitteet auttavat itsevarmuuden kehitt\u00e4misess\u00e4 ja edist\u00e4v\u00e4t nopeampaa kuntoutumista.<\/p>\n\n\n\n<p>Tavoitteiden laatiminen voi olla esimerkiksi t\u00e4llaista:<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vaihe1:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tunnista tavoitteesi ja listaa ne paperille. Voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 mietti\u00e4 sek\u00e4 lyhyen-, ett\u00e4 pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen tavoitteita. Voit asettaa tavoitteet esimerkiksi tietyille viikoille tai kuukausille. Toiset pit\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n joustavista aikatauluista. Mieti, mik\u00e4 sopii juuri sinulle ja laadi suunnitelma sen mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vaihe 2:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Mieti, mit\u00e4 vaaditaan jokaisen tavoitteen saavuttamiseen. Hajota tavoitteet kohtuullisiin ty\u00f6vaiheisiin. \u00c4l\u00e4 vaadi itselt\u00e4si liikoja. Kohtuuttomat tavoitteet ja liian kuormittavat ty\u00f6vaiheet voivat aiheuttaa turhautumista, ahdistuneisuutta ja sy\u00f6d\u00e4 itsevarmuutta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vaihe 3:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Laita tavoitteesi n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle: esimerkiksi j\u00e4\u00e4kaapin oveen tai kalenteriin, jota k\u00e4yt\u00e4t p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vaihe 4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kerro tavoitteistasi l\u00e4heisillesi, jotta he voivat tukea sinua niiden saavuttamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vaihe 5:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ruksaa tavoitteesi yli joka kerta, kun koet saavuttaneesi ne ja jatka kohti seuraavaa tavoitetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Pid\u00e4 saavutettuja tavoitteita merkkin\u00e4 edistymisest\u00e4si.<\/p>\n\n\n\n<p>Luota itseesi! Etene rauhassa ja kehit\u00e4 itsevarmuuttasi onnistumisien my\u00f6t\u00e4. T\u00e4llainen vaiheittain etenev\u00e4 tavoitteiden asettaminen soveltuu mink\u00e4 tahansa tavoitteen saavuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Huomaa: On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 toiminnallisten oireiden voimakkuus vaihtelee eri aikoina. T\u00e4llainen vaihtelu on tavallista ja oireet usein pahenevat fyysisiss\u00e4 tai henkisiss\u00e4 stressitilanteissa. T\u00e4llaisissa pahenemisvaiheissa t\u00e4rkeint\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 motivaatio kuntoutumiseen. Vaihteittain eteneviksi laaditut tavoitteet voivat auttaa kuntoutukseen palaamisessa. Palaa pari tavoitetta taaksep\u00e4in ja saavuta edelliset tavoitteet uudestaan. T\u00e4m\u00e4 auttaa aktiivisuuden palauttamisessa.<\/p>\n\n\n\n<h3>Uupumus ja kivun hallinta, asteittain asetetut tavoitteet<\/h3>\n\n\n\n<p>Toimintaterapian ydintavoite toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivill\u00e4 potilailla on uupumuksen ja kivun hallinta. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan usein aktiivisuuden rytmitt\u00e4miseksi t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ksi harjoitteluksi&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutit auttavat potilaita kipua ja uupumusta laukaisevien tekij\u00f6iden tunnistamisessa. N\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi \u201dsata-nolla\u201d-el\u00e4m\u00e4nrytmi, huono unihygienia, asento-ongelmat ja huonot el\u00e4m\u00e4ntavat (itsest\u00e4 huolehtiminen, ravinto ja liikunta).<\/p>\n\n\n\n<p>Asteittain asetetut tavoitteet p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 askareissa ovat t\u00e4rke\u00e4 osa toimintaterapiaa toiminnallisten neurologisten oireiden hoidossa. Tavoitteissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ty\u00f6- ja lepojaksojen vuorottelua ja muita tunnettuja oireiden hallintakeinoja (esimerkiksi normaalin liikkeen yll\u00e4pitoa ja rentoutumisharjoituksia). T\u00e4llaiset harjoitukset ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 kivun ja uupumuksen hallinnassa.<\/p>\n\n\n\n<h3>Yhteisty\u00f6 psykologin kanssa<\/h3>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutit tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 psykologien kanssa. He auttavat yhdess\u00e4 toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivi\u00e4 potilaita hallitsemaan stressi\u00e4, matalaa mielialaa, motivaation puutetta ja ahdistuneisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Hoitoon voi kuulua:<\/p>\n\n\n\n<ul><li>Stressin ja ahdistuneisuuden oireiden tunnistamisen harjoittelua. Esimerkiksi hikoilu, sykkeen nousu ja jalkojen hyytel\u00f6m\u00e4inen tunne voivat liitty\u00e4 stressiin.<\/li><li>Stressaavien tilanteiden ja toimintojen tunnistaminen. Lis\u00e4ksi hoidon aikana mietit\u00e4\u00e4n, miksi n\u00e4m\u00e4 tuntuvat stressaavilta.<\/li><li>Stressinhallinta- ja rentoutumistekniikoihin tutustumista ja n\u00e4iden tekniikoiden soveltamista arjessa.<\/li><li>Tuettua ja vaiheittaista altistumista vaikeille stressitilanteille. T\u00e4m\u00e4 voi olla esimerkiksi julkisen liikenteen k\u00e4yt\u00f6n harjoittelua stressinhallintatekniikoita hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/li><li>Stressin sietokyvyn kasvattamista ja normaalin arjen toimintakyvyn palauttamista<\/li><li>&nbsp;Itsevarmuuden ja min\u00e4pystyvyyden tunteen palauttamista. Positiivisen riskienoton kannustamista. Syiden miettimist\u00e4 sille, miksi potilas saattaa v\u00e4ltell\u00e4 tiettyj\u00e4 tilanteita tai toimintoja.&nbsp;<\/li><\/ul>\n\n\n\n<h3>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai kouluun sopeutuminen<\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnallinen neurologinen oireisto voi tehd\u00e4 ty\u00f6skentelyst\u00e4 tai koulunk\u00e4ynnist\u00e4 hyvin vaikeaa. Se voi my\u00f6s vaikeuttaa t\u00f6ihin tai kouluun palaamista sairasloman j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6yhteis\u00f6ll\u00e4 ja koululla ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ole kovin perusteellista tietoa toiminnallisiin neurologisiin oireisiin liittyvist\u00e4 vaikeuksista. \u201dN\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t\u201d oireet, kuten kipu ja uupumus voi my\u00f6s olla vaikea selitt\u00e4\u00e4. Toimintaterapeutit ovat t\u00e4llaisten tilanteiden asiantuntijoita.<\/p>\n\n\n\n<p>He voivat esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul><li>Auttaa hahmottamaan, kuinka oireet vaikuttavat ty\u00f6kykyyn ja kykyyn opiskella.<\/li><li>Auttaa oireiden hallintakeinojen soveltamisessa ty\u00f6teht\u00e4viin, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tai kouluun.<\/li><li>Tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 koulun tai ty\u00f6nantajan kanssa. Tavoitteena on potilaan tukeminen ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n ja koulussa.<\/li><li>Tarjota neuvoja pienten muutosten tekemiseen. N\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi muutokset ty\u00f6rutiineissa, ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4, teht\u00e4vien palautusp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4riss\u00e4 tai kokeisiin tarjotuissa aikarajoissa.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<h3>Apuv\u00e4lineet<\/h3>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutit tarjoavat toisinaan apuv\u00e4lineit\u00e4 (kuten py\u00f6r\u00e4tuoleja) ja muita esteett\u00f6mi\u00e4 liikkumisratkaisuja (kuten ramppeja ja tukikahvoja).<\/p>\n\n\n\n<p>Apuv\u00e4lineiden tarjoaminen on monimutkainen kysymys. Monille toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsiville potilaille on sanottu, ettei heid\u00e4n tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuv\u00e4lineit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 apuv\u00e4lineiden k\u00e4yt\u00f6n uskotaan laajasti heikent\u00e4v\u00e4n liikuntakyky\u00e4 ja hidastavan kuntoutumista. Apuv\u00e4lineet aiheuttavat my\u00f6s omia ongelmia, kuten nivelkipua ja lihasten surkastumista.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in ollen apuv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on hyv\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 useimmissa tapauksissa, etenkin silloin, jos oireet ovat alkaneet hiljattain. Kuntoutus voi auttaa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 apuv\u00e4lineiden tarvetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Apuv\u00e4lineet voivat kuitenkin my\u00f6s parantaa el\u00e4m\u00e4nlaatua ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 tietyiss\u00e4 tilanteissa. Esimerkiksi potilas, joka on vaarassa loukkaantua ilman apuv\u00e4linett\u00e4, hy\u00f6tyy sellaisen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. My\u00f6s potilas, jonka kuntoutus on p\u00e4\u00e4ttynyt ja h\u00e4nell\u00e4 on edelleen toimintakyky\u00e4 voimakkaasti rajoittavia oireita voi hy\u00f6ty\u00e4 apuv\u00e4lineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Terveen j\u00e4rjen k\u00e4ytt\u00f6 on paras ratkaisu apuv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Toiminnallisiin neurologisiin oireisiin perehtynyt toimintaterapeutti voi auttaa apuv\u00e4lineisiin liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3>Avustajat<\/h3>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutit voivat auttaa my\u00f6s avustamiseen liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sek\u00e4 perheenj\u00e4senten, ett\u00e4 muiden tarjoamaa apua.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutin kuntoutus voi my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 avustamisen tarvetta. Avustajien tarve voi olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n joissain tilanteissa, mutta pitkittynyt turvautuminen avustajiin voi:<\/p>\n\n\n\n<ul><li>Heikent\u00e4\u00e4 itsevarmuutta<\/li><li>Huonontaa kuntoa ja lihasvoimaa<\/li><li>V\u00e4hent\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyytt\u00e4<\/li><li>Vaikeuttaa ihmissuhteita, jos l\u00e4heiset ovat vastuussa avustamisesta<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutit kannustavat siis toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivi\u00e4 potilaita suorittamaan p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 toimintojaan itsen\u00e4isesti ja mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isill\u00e4 apuv\u00e4lineill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tukee itsen\u00e4isyytt\u00e4, sek\u00e4 kuntoutumisen ja toipumisen mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimintaterapeutit kannustavat potilaita n\u00e4kem\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4iset askareet osana kuntoutusta. Monipuolisten askareiden suorittaminen edist\u00e4\u00e4 toimintakyky\u00e4, jaksamista ja itsevarmuutta<\/p>\n\n\n\n<h3>Kiitokset:<\/h3>\n\n\n\n<p>Kiitos Clare Nicholsonille, National Hospital of Neurologyn toimintaterapeutille Lontoosta. H\u00e4n on laatinut t\u00e4m\u00e4n sivun tammikuussa 2020. Clare hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 toimintaterapiaa osana monialaista toiminnallisten neurologisten oireiden hoitotiimi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hein\u00e4kuussa 2020 Clare oli mukana toimintaterapian hoitosuositusten julkaisemisessa englanninkielisess\u00e4 julkaisussa <a href=\"https:\/\/jnnp.bmj.com\/content\/early\/2020\/07\/30\/jnnp-2019-322281\">Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry<\/a>. Artikkelin voi my\u00f6s ladata t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lue lis\u00e4\u00e4 toimintaterapiasta. <\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":1809,"parent":1012,"menu_order":299,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/637"}],"collection":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=637"}],"version-history":[{"count":148,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/637\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15617,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/637\/revisions\/15617"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1012"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1809"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=637"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}