{"id":625,"date":"2020-12-01T02:42:33","date_gmt":"2020-12-01T02:42:33","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=625"},"modified":"2025-12-23T08:27:19","modified_gmt":"2025-12-23T08:27:19","slug":"misdiagnosis-comorbidity","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/causes\/misdiagnosis-comorbidity\/","title":{"rendered":"V\u00e4\u00e4r\u00e4 diagnoosi?"},"content":{"rendered":"\n<p>Toiminnallisista oireista tai dissosiatiivisista oireista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t usein saaneensa v\u00e4\u00e4r\u00e4n diagnoosin. Erityisesti, koska diagnoosin varmistamiseksi ei ole olemassa verikoetta tai muuta tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n<p>On olemassa useita neurologisia sairauksia. Niist\u00e4 tavallisimpia ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul><li>Aivohalvaus<\/li><li>Epilepsia<\/li><li>Migreeni\/p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky<\/li><li>Toiminnalliset ja dissosiatiiviset oireet<\/li><li>MS-tauti<\/li><li>Aivokasvain<\/li><li>Parkinsonin tauti<\/li><li>Myasthenia Gravis<\/li><li>Motoneuronitauti (ALS)<\/li><li>Monihermosairaus<\/li><li>Hermojuuren tai selk\u00e4ytimen pinne<\/li><li>B12 puutos tai kilpirauhasen h\u00e4iri\u00f6t<\/li><li>ja satoja muita\u2026<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Kuitenkin neurologisia oireita on vain rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tavallisimpia ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul><li>P\u00e4\u00e4ns\u00e4rky<\/li><li>Heikkous<\/li><li>Tuntemusoireet<\/li><li>Tajunnan sumeneminen<\/li><li>Muistin ja kognition oireet<\/li><li>Puheen ja nielemisen oireet<\/li><li>Huimaus<\/li><li>N\u00e4k\u00f6oireet \u2013 n\u00e4\u00f6n heikkeneminen, kaksoiskuvat<\/li><li>Niskan, sel\u00e4n ja raajojen kipu<\/li><li>vapina, \u00e4kkin\u00e4iset liikkeet, krampit ja lihasten j\u00e4ykkyys<\/li><li>Rakon oireet<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 neurologisesta oireesta k\u00e4rsiv\u00e4 miettii, voivatko oireet johtua jostain tavallisesta (tai ep\u00e4tavallisemmasta) neurologisesta sairaudesta. Neurologisia oireita on niin v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 samat oireet esiintyv\u00e4t useassa eri sairaudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n sivuston ei ole tarkoitus selitt\u00e4\u00e4, kuinka neurologi diagnosoi sairaudet. Yll\u00e4 olevan listan tarkoitus on korostaa, ett\u00e4 neurologi tuntee sinun, perheesi tai yst\u00e4viesi mahdolliset huolta aiheuttavat neurologiset sairaudet ja niiden oireet perusteellisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Voi olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka korkealla toiminnalliset oireet ovat yleisimpien neurologisten sairauksien listalla. Suurin osa ei ole koskaan kuullut niist\u00e4. Jopa 15 % kaikista uusista Yhdistyneiden kuningaskuntien neurologian klinikoiden potilaista diagnosoidaan toiminnallisiksi tai dissosiatiivisiksi. Noin 5 % kaikista potilaista k\u00e4rsii toiminnallisista tai dissosiatiivisista oireista: heikkoudesta, tajunnan sumenemisesta tai raajojen turtumisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on diagnosoinut toiminnallisen tai dissosiatiivisen oireen, sille on todenn\u00e4k\u00f6isesti hyv\u00e4t perustelut. Toiminnalliselle oireelle on t\u00e4ll\u00f6in l\u00f6ytynyt positiivinen tutkimusl\u00f6yd\u00f6s. Diagnoosin perusteena ei ole vain se, ett\u00e4 aivokuvien ja testien tulokset ovat normaaleja. Oirekohtaisilla sivuilla annetaan lis\u00e4tietoa toiminnallisen heikkouden, toiminnallisen tuntemusoireen ja dissosiatiivisen kohtauksen positiivisista tutkimusl\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Neurologi diagnosoi Parkinsonin taudin, migreenin ja epilepsian tarkkailemalla potilasta, tutustumalla potilaskertomukseen ja tekem\u00e4ll\u00e4 tutkimuksia potilastapaamisen yhteydess\u00e4. Sairauden toteaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaadi erillisi\u00e4 testej\u00e4. Toiminnalliset ja dissosiatiiviset oireet voidaan diagnosoida luotettavasti n\u00e4ill\u00e4 samoilla menetelmill\u00e4<\/p>\n\n\n\n<h3>Voiko toiminnallisia oireita esiinty\u00e4 neurologisten sairauksien yhteydess\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4, t\u00e4t\u00e4 tapahtuu paljon.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Tilanne voi monimutkaistua, jos potilaalla on selke\u00e4sti toiminnallisia oireita (kuten toiminnallista raajaheikkoutta) ja neurologinen sairaus perussairautenaan (esimerkiksi MS-tauti). Osalla potilaista neurologinen perussairaus voi laukaista toiminnallisten oireiden kehittymisen. Neurologin tulisi aina ottaa t\u00e4m\u00e4 huomioon. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 potilas tutkitaan huolellisesti silloinkin, kun diagnoosi vaikuttaa oireiden pohjalta selv\u00e4lt\u00e4. Potilailla voi olla kaksi diagnoosia, yksi neurologiselle sairaudelle ja toinen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isille toiminnallisille oireille. Esimerkiksi noin 10 % dissosiatiivisia kohtauksia saavista potilaista k\u00e4rsii my\u00f6s epilepsiasta. (T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 90 % dissosiatiivisista kohtauksista esiintyy ilman epilepsiaa.)<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/pn.bmj.com\/content\/practneurol\/13\/2\/104.full.pdf\" data-type=\"URL\" data-id=\"https:\/\/pn.bmj.com\/content\/practneurol\/13\/2\/104.full.pdf\">Ohessa <\/a>on t\u00e4m\u00e4n sivuston laatijan, Professori John Stonen, ja t\u00e4m\u00e4n kollegojen kirjoittama englanninkielinen artikkeli. Se k\u00e4sittelee neurologisen sairauden ja toiminnallisten oireiden diagnoosin vaaranpaikkoja ja v\u00e4\u00e4rindiagnosoinnin mahdollisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>On kuitenkin lohdullista, ett\u00e4 neurologit diagnosoivat toiminnalliset neurologiset oireet virheellisesti vain harvoin. Viimeisen 30 vuoden aikana tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa on osoitettu, ett\u00e4 toiminnallisten oireiden diagnooseista vain noin 5 % todetaan my\u00f6hemmin virheellisiksi. Oikealla oleva taulukko kokoaa yhteen 27 tutkimuksen tulokset. Aineistona on l\u00e4hes 1500 potilaan tiedot viiden vuoden seurantajaksolta. Taulukko osoittaa, ett\u00e4 toiminnallisten oireiden diagnosoinnista on tullut t\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 vuosien saatossa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"759\" src=\"\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Swedish-Stone-BMJ-2005-Graph-diagnosis-1-1024x759.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-6105\" srcset=\"https:\/\/neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Swedish-Stone-BMJ-2005-Graph-diagnosis-1-1024x759.jpg 1024w, https:\/\/neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Swedish-Stone-BMJ-2005-Graph-diagnosis-1-300x222.jpg 300w, https:\/\/neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Swedish-Stone-BMJ-2005-Graph-diagnosis-1-768x569.jpg 768w, https:\/\/neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Swedish-Stone-BMJ-2005-Graph-diagnosis-1-1536x1139.jpg 1536w, https:\/\/neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Swedish-Stone-BMJ-2005-Graph-diagnosis-1.jpg 1760w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>T\u00e4m\u00e4 tutkimus ker\u00e4si tietoja aikaisemmista tutkimuksista, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t sit\u00e4 kuinka usein toiminnallisen h\u00e4iri\u00f6n diagnoosi oli v\u00e4\u00e4r\u00e4. V\u00e4\u00e4rien diagnoosien osuus on laskenut merkitt\u00e4v\u00e4sti 1970-luvulle tultaessa (Stone et al BMJ. 2005; 331: 989;)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>My\u00f6hemmin virheellisiksi todettujen diagnoosien prosenttisuus, 5 %, voi tuntua suurelta. Ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en, se on kuitenkinkin pienempi, kuin virheellisesti diagnosoitujen epilepsia- ja MS-tapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4. Se on my\u00f6s suunnilleen yht\u00e4 suuri kuin virheellisesti diagnosoitujen motoneuroonisairauksien (ALS) m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusten tulokset osoittavat siis, ett\u00e4 neurologisen sairauden diagnosoiminen virheellisesti toiminnalliseksi oireeksi on yht\u00e4 yleist\u00e4, kuin toiminnallisten oireiden diagnosoiminen virheellisesti neurologiseksi sairaudeksi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tiivist\u00e4en voidaan todeta, ett\u00e4\u2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kenen tahansa toiminnallisia oireita diagnosoivan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tulisi olla perehtynyt neurologisiin diagnooseihin ja neurologisiin oireisiin. Toiminnallisten ja dissosiatiivisten oireiden diagnosoiminen vaatii toiminnallisten sairauksien ja my\u00f6s muiden neurologisten sairauksien tuntemusta. Vaikka l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tuntisi neurologiset sairaudet ja niiden oireet perinpohjaisesti, on virheellinen diagnoosi silti mahdollinen. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee kuitenkin kaikkiin neurologisiin diagnooseihin, ei ainoastaan toiminnallisten oireiden diagnosointiin.<\/strong><strong><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Voiko diagnoosi olla virheellinen?<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"parent":1010,"menu_order":157,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/625"}],"collection":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=625"}],"version-history":[{"count":147,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/625\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15838,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/625\/revisions\/15838"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1010"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=625"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}