Laukaisevat tekij\u00e4t: <\/strong>Tapahtumat oireiden alkamisen aikana tai juuri ennen sit\u00e4<\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t<\/strong>: tapahtumat oireiden alkamisen j\u00e4lkeen<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t voivat olla:<\/p>\n\n\n\n Biologisia: <\/strong>Geneettinen alttius toiminnallisille oireille on todenn\u00e4k\u00f6isesti olemassa.<\/p>\n\n\n\n Psykologisia:<\/strong> Esimerkiksi p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryn murehtiminen ja pelko sen taustalla olevasta mahdollisesta aivokasvaimesta yleens\u00e4 pahentaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sosiaalisia: <\/strong>Esimerkiksi jos ty\u00f6skentelee ep\u00e4mukavassa ty\u00f6ss\u00e4 ja esimies on ilke\u00e4, vointi on yleens\u00e4 huonompi. T\u00e4m\u00e4 koskee kaikkia sairauksia.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 kutsutaan sairauksien biopsykososiaaliseksi malliksi. Se ei p\u00e4de ainoastaan toiminnallisiin oireisiin. Kaikilla sairauksilla on psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. MS-taudista k\u00e4rsiv\u00e4 potilas, jolla on paljon velkaa, k\u00e4rsii usein pahemmista oireista, kuin onnellinen ja stressitt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteessa el\u00e4v\u00e4 MS-potilas.<\/p>\n\n\n\n Ei ole t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, miksi toiminnalliset neurologiset oireet syntyv\u00e4t. Oireille altistavia tekij\u00f6it\u00e4 on paljon tunnettua enemm\u00e4n. Tunnetut mekanismit voivat altistaa laajalle kirjolle erilaisia toiminnallisia oireita.<\/p>\n\n\n\n On edelleen ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, miksi osa potilaista kehitt\u00e4\u00e4 juuri toispuoleisen toiminnallisen kehon heikkouden tai toiminnallisen vapinan altistavien tekij\u00f6iden johdosta.<\/p>\n\n\n\n Yksitt\u00e4isten oireiden mahdollisia syntymekanisteja on esitelty oireiden omilla sivuilla t\u00e4ll\u00e4 sivustolla (katso toiminnallinen heikkous, tuntemusoireet, kohtaukset, liikeh\u00e4iri\u00f6)<\/p>\n\n\n\n Alla oleva taulukko esitt\u00e4\u00e4 joitain toiminnallisten oireiden kehittymiselle olennaisia tekij\u00f6it\u00e4. Taulukkoa tarkastellessa on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ihmiset ovat erilaisia. Osan kohdalla useampi taulukossa mainittu tekij\u00e4 vaikuttaa oireiden syntyyn. Toisilla n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voi olla vain yksi tai kaksi.<\/p>\n\n\n\n On erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 todeta, ett\u00e4: <\/p>\n\n\n\n Toiminnalliset oireet voivat synty\u00e4 ilman stressi\u00e4, masennusta tai ahdistuneisuutta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vaikea lapsuus tai traumaattinen tapahtuma ei ole edellytys toiminnallisten oireiden syntymiselle.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Useissa tapauksissa yll\u00e4 olevat tekij\u00e4t voivat altistaa oireille. Kuitenkin usein yll\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4 ei esiinny. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit voivat erehty\u00e4 luullessaan, ett\u00e4 yll\u00e4 olevat tekij\u00e4t liittyv\u00e4t aina toiminnallisten oireiden syntyyn.<\/p>\n\n\n\n Menneisyyden mahdolliset vaikeat kokemukset voivat aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja kokemuksen siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dvahinko on jo tapahtunut\u201d. T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa. Hoidon tavoitteena on toiminnallisille oireille altistavien tekij\u00f6iden k\u00e4sittely<\/p>\n\n\n\n Tarkastellaan joitakin n\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 tarkemmin<\/p>\n\n\n\n Tutkimusten perusteella tied\u00e4mme, ett\u00e4 toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivill\u00e4 potilailla on voinut olla 2-4 kertaa useammin lapsuuden aikaisia tai aikuisuudessa tapahtuneita traumaattisia tapahtumia kuten v\u00e4kivallan kohteena olemista tai seksuaalista hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 suurin osa ei ole kohdannut t\u00e4llaista. Miksi t\u00e4m\u00e4 altistaa kuitenkin toiminallisille h\u00e4iri\u00f6ille? Se johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti useasta eri syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Traumaattiset kokemukset altistavat kehoa selvi\u00e4misvaistolle (fight or flight). My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi laueta normaalia herkemmin, vaikka kyseess\u00e4 olisi pieni h\u00e4iri\u00f6 kehon toiminnassa tai liev\u00e4 sairaus.<\/p>\n\n\n\n Traumaattiset tapahtumia kokeneet ihmiset ovat voineet kehitt\u00e4\u00e4 dissosiaation tapana selviyty\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kokemuksista. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 voi uudelleenaktivoitua my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kun ihminen kokee uusia uhkaavia tilanteita.<\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4li sinulla on ollut t\u00e4llaisia tilanteita aikaisemmassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si, voit herk\u00e4sti luulla, ett\u00e4 vahinko on jo sattunut. N\u00e4in ei kuitenkaan ole. Hoidot voivat kartoittaa n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ja auttaa sinua est\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n reaktiomallin synty\u00e4. Hoito voi auttaa sinua tulemaan toimeen menneisyytesi kanssa, mutta my\u00f6s est\u00e4\u00e4 sen vaikutuksen tuleviin haasteisiin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s muita t\u00e4rkeit\u00e4 altistavia tekij\u00f6it\u00e4. Monet muut fyysiset sairaudet kuten migreeni tai nivelten yliliikkuvuusoireyhtym\u00e4\/Ehlers Danlos tyyppi 3 vaikuttavat lis\u00e4\u00e4v\u00e4n herkkyytt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 toiminnallisia neurologia oireita. Muut sairaudet ovat yksi suurimmista toiminnallisten oireiden riskitekij\u00f6ist\u00e4 yleens\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s jotain n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 toiminnallisia neurologisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 sairastavat potilaat ovat useimmin vaativia. T\u00e4m\u00e4 tekee heist\u00e4 hyvi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, joilla on hyv\u00e4 keskittymiskyky yksityiskohtiin, mutta my\u00f6s hankala irtautua ajatusmalleista. T\u00e4m\u00e4 voi vaikeuttaa aivojen ohjelmiston uudelleenkoulutusta, mik\u00e4li ne ovat jumiutuneet osana toiminnallista h\u00e4iri\u00f6t\u00e4. T\u00e4llaisilla ihmisill\u00e4 voi olla my\u00f6s alttius \u201del\u00e4\u00e4 t\u00e4ysill\u00e4\u201d. \u201dT\u00e4ysill\u00e4 el\u00e4v\u00e4t\u201d tai ty\u00f6narkomaniasta k\u00e4rsiv\u00e4t ihmiset ovat huonoja sairastamaan lievi\u00e4kin sairauksia ja pettyv\u00e4t herk\u00e4sti toipumisen hitauteen. He voivat sairastuessaan kokea pett\u00e4neens\u00e4 itsens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on joskus yksi syy miksi romahtaminen voi synty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 kirjoitetaan useassa kohtaa t\u00e4t\u00e4 sivustoa. Niit\u00e4 voivat olla esimerkiksi<\/p>\n\n\n\n Raajan vamma, joka laukaisee toiminnallisen heikkouden<\/p>\n\n\n\n Py\u00f6rtymiset tai paniikkikohtaukset, jotka laukaisevat toiminnallisen kohtauksen<\/p>\n\n\n\n L\u00e4\u00e4kkehaitat, jotka laukaisevat toiminnallisen vapinan<\/p>\n\n\n\n Pitkittynyt v\u00e4symys\/uupumus<\/p>\n\n\n\n Migreeni<\/p>\n\n\n\n Tulehdussairaus, joka on ohittunut<\/p>\n\n\n\n \u00c4\u00e4rimm\u00e4inen stressi.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t voivat altistaa oireiston jatkumiselle<\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4 olevaa taulukkoa tarkastelemalla omat sairaudelle altistavat tekij\u00e4t saattavat selkeyty\u00e4. Tutustu my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n sivuston hoitoa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n osaan saadaksesi lis\u00e4tietoa hoitovaihtoehdoista.<\/p>\n\n\n\n Lue lis\u00e4\u00e4 potilaiden tarinoista t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lue lis\u00e4\u00e4 altistavista tekij\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"parent":1010,"menu_order":156,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/621"}],"collection":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=621"}],"version-history":[{"count":189,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/621\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15587,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/621\/revisions\/15587"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1010"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=621"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/Aetiology-and-MEchanism_uusittu-1-1024x649.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nAltistavat tekij\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n
Laukaisevat tekij\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n
Yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n