{"id":465,"date":"2020-10-16T06:54:06","date_gmt":"2020-10-16T06:54:06","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=465"},"modified":"2024-11-01T03:24:38","modified_gmt":"2024-11-01T03:24:38","slug":"fnd-is-not-imagined","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/causes\/fnd-is-not-imagined\/","title":{"rendered":"Oireet eiv\u00e4t ole mielikuvitusta"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-container-3 wp-block-columns\">\n<div class=\"wp-container-1 wp-block-column\" style=\"flex-basis:66.66%\">\n<p>Toiminnallinen neurologinen oireisto on aivojen \u201cohjelmiston\u201d ongelma. Aivokuvien tulokset ovat yleens\u00e4 normaaleja.&nbsp; Normaali kuvausl\u00f6yd\u00f6s saa monet toiminnallisista oireista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat pohtimaan, yritt\u00e4\u00e4k\u00f6 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri sanoa oireiden olevan mielikuvitusta. Yksinkertainen vastaus on \u201dei\u201d. Potilas ei kuvittele toiminnallisia neurologisia oireita. Normaali kuvausl\u00f6yd\u00f6s ei tarkoita, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri uskoisi niin.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnalliset neurologiset oireet johtuvat sellaisesta aivojen toiminnan ongelmasta, jota ei voi hallita. T\u00e4t\u00e4 voi verrata esimerkiksi migreeniin. Oireet ovat todellisia ja oikeita.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi toiminnallisiin ja dissosiatiivisiin neurologisiin oireisiin liittyv\u00e4 suuri ongelma on potilaiden kokemus siit\u00e4, ettei heit\u00e4 uskota tai oteta vakavasti.&nbsp; T\u00e4m\u00e4 johtuu osittain siit\u00e4, ettei monia l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 ole koulutettu kohtaamaan toiminnallisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Toiminnallisia h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s tutkittu kunnolla vasta viime vuosikymmenien aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Osa l\u00e4\u00e4ketieteen ammattilaisista ei todella usko n\u00e4ist\u00e4 oireista k\u00e4rsivi\u00e4 potilaita. Se on todella harmillista, eik\u00e4 sit\u00e4 tulisi hyv\u00e4ksy\u00e4. Toiset uskovat, ett\u00e4 potilaalla on aito ongelma ja pyrkiv\u00e4t auttamaan parhaansa mukaan. T\u00e4ll\u00f6in hoito ei eroa esimerkiksi MS-tautia sairastavan potilaan hoidosta.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-2 wp-block-column\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"249\" height=\"234\" src=\"\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Not-Imagined.jpg\" alt=\"Oireisto ei ole kuvittelua. \" class=\"wp-image-614\"\/><figcaption>Aivokuvauksissa aletaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapoja, joilla hermosto ei toimi toiminnallisissa oireissa. Ohessa kuva SPECT-kuvauksesta potilaalla, jolla on toiminnallisia heikkous- ja tuntoh\u00e4iri\u00f6it\u00e4. T\u00e4llaiset kuvaukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tapoja, joilla toiminta h\u00e4iriintyy aivoissa. Se kuitenkaan ei tarkoita, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei ole teht\u00e4viss\u00e4. Kuva on Vuilleimier et al tutkimusartikkelissa Brain-lehdest\u00e4 vuodelta 2001<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<h3>Jos se on oikea vaiva, mutta sit\u00e4 ei voi n\u00e4hd\u00e4, mik\u00e4 se silloin on?<\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnallisessa neurologisessa oireistossa liikkeest\u00e4 ja tuntemuksista vastaavat aivojen alueet eiv\u00e4t toimi halutulla tavalla. Erityisesti ongelma n\u00e4kyy, kun potilas yritt\u00e4\u00e4 tietoisesti liikuttaa oireilevaa kehon aluetta. Kehon toiminnat voivat onnistua paremmin, kun niihin ei kiinnit\u00e4 huomiota.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen voi vaatia aikaa. Aivoissa ei ole rakenteellista ongelmaa, mutta aivoissa on toiminnan h\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavat esimerkit voivat auttaa ilmi\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Esimerkkin\u00e4 migreeni. <\/strong>Toisinaan toiminnallisten neurologisten oireiden vertaaminen migreeniin voi auttaa niiden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Migreeni on tavallinen vaiva, jossa aivokuvat ja testit ovat normaaleja. Migreeniin liittyy monenlaisia outoja neurologisia oireita. Esimerkiksi valojen vilkkuminen, toispuoleinen kehon kihelm\u00f6inti ja jopa halvaantuminen ovat mahdollisia migreenin oireita. Migreenin tapauksessa tiedet\u00e4\u00e4n hieman tarkemmin, miss\u00e4 aivojen osissa toiminnan h\u00e4iri\u00f6 tapahtuu. Aivojen hermot l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t ep\u00e4normaaleja s\u00e4hk\u00f6signaaleja, jotka laukaisevat migreenin. Samoin kuin toiminnallisissa neurologisissa oireissa, my\u00f6s migreenin diagnoosi perustuu potilaan kertomukseen omista oireistaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Jos joku hypnotisoidaan, onko se vain \u201dkorvien v\u00e4liss\u00e4\u201d vai muuttaako se aivojen tilaa? <\/strong>Monet suhtautuvat ep\u00e4illen hypnotisointiin. Televisiossa hypnotisoidut henkil\u00f6t eiv\u00e4t hallitse t\u00e4ysin omaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n ja omia ajatuksiaan. Henkil\u00f6n voi hypnotisoida ilman psykologista sairautta. Onko hypnoosin aiheuttama transsi muuttunut aivojen tila vai muuttunut mielen tila? Vastaus saattaa olla, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on molemmat. Tarkemmin sanottuna kysymys on v\u00e4\u00e4r\u00e4. Toiminnallisten ja dissosiatiivisten oireiden yhteydess\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole perusteltua kysy\u00e4, ovatko oireet vain potilaan mieless\u00e4. Aivot ja mieli ovat molemmat yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 ja toimivat vuorovaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Teeskenteleek\u00f6 joku toiminnallisia neurologisia oireita?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Vastaus on valitettavasti kyll\u00e4. Se vaikuttaa kuitenkin olevan ep\u00e4tavallista. Viime vuosina on tullut enemm\u00e4n tietoon tapauksia, joissa potilas on k\u00e4ytt\u00e4nyt sosiaalietuuksia v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n<p>Esimerkiksi er\u00e4s mies kuvattiin pelaamassa jalkapalloa, vaikka h\u00e4n kertoi olevansa py\u00f6r\u00e4tuolipotilas. Toinen kuvattiin nostelemassa raskaita laatikoita, vaikka h\u00e4n kertoi, ettei kyennyt kantamaan mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mies, joka kertoi olevansa sokea, joutui oikeuteen aiheutettuaan kolarin ajamalla ylinopeutta moottoritiell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llaisten huijareiden tutkimuksissa saattaa l\u00f6yty\u00e4 joitain viitteit\u00e4 toiminnallisista neurologisista oireista. Tutkimuksissa paljastuu kuitenkin ratkaisevia eroja.<\/p>\n\n\n\n<p>Huijareiden kertomukset ovat usein hyvin ep\u00e4johdonmukaisia (koska he keksiv\u00e4t ne). Potilaat, joiden oireet ovat aitoja, kertovat oireistaan hyvin eri tavalla. Huijareiden tarinoiden taustalla voi olla my\u00f6s vahingonkorvausk\u00e4sittely tai jokin muu ilmeinen syy oireille. T\u00e4m\u00e4 ei tietysti tarkoita, ett\u00e4 kaikki vahingonkorvauksia hakevat teeskentelisiv\u00e4t oireensa.<\/p>\n\n\n\n<p>Osa potilaista teeskentelee oireita p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen sairaalaan ja p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen toimenpiteisiin. Potilaat voivat aiheuttaa oireet ja l\u00f6yd\u00f6kset my\u00f6s itse ja t\u00e4m\u00e4&nbsp; on yleisesti tunnustettu l\u00e4\u00e4ketieteellinen vaiva (Munchausen). Se on kuitenkin harvinainen sairaus. Sen voi hahmottaa ik\u00e4\u00e4n kuin itsens\u00e4 vahingoittamisen kaltaisena k\u00e4yt\u00f6ksen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Eli toisinaan potilaat teeskentelev\u00e4t oireensa ja t\u00e4t\u00e4 voi olla vaikea tunnistaa. Osa l\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 (ja joskus potilaista) tekee harmillisen virheen uskoessaan, ett\u00e4 useimmat toiminnalliset neurologiset oireet ovat teeskentely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Osalla toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivist\u00e4 potilaista oireet tulevat ja menev\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 voi saada jotkut uskomaan, ett\u00e4 he aiheuttavat itse oireensa. Oireiden vaihtelu on hyvin tavallista, eik\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 oireet olisivat itse aiheutettuja.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Mikseiv\u00e4t terveydenhoitoalan ammattilaiset tai muut vaikuta ottavan oireita vakavasti?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 kysymys on erityisen t\u00e4rke\u00e4 etenkin, jos olet tullut t\u00e4lle sivustolle etsim\u00e4\u00e4n apua omiin oireisiisi. Potilaat eiv\u00e4t ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti halua saada diagnoosia, jota voidaan luulla teeskentelyksi. Yll\u00e4 on kuvattu, kuinka harvinaista sairauden teeskentely on. Osa terveydenhuollon ammattilaisista on kutenkin h\u00e4mmentyneit\u00e4 toiminnallisista neurologisista oireista. He saattavat suhtautua n\u00e4ihin oireisiin ik\u00e4v\u00e4sti ja huonolla asenteella.<\/p>\n\n\n\n<p>Useimmiten terveydenhuollon ammattilaisilla on positiivinen asenne toiminnallisiin neurologisiin oireisiin. Heill\u00e4 voi kuitenkin olla vaikeuksia t\u00e4m\u00e4n v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4 potilaalle. Ihmisten v\u00e4liset v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykset ovat osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, eik\u00e4 hoitosuhde ole t\u00e4ss\u00e4 suhteessa poikkeus. Potilas voi loukkaantua terveydenhuollon ammattilaisen puheista, vaikka t\u00e4m\u00e4 uskoisi oireisiin ja haluaisi auttaa.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Mill\u00e4 muilla nimill\u00e4 toiminnallisia neurologisia oireita on kutsuttu?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnallisille ja dissosiatiivisille oireille on annettu monia nimi\u00e4 vuosien varrella.<\/p>\n\n\n\n<p>Monet n\u00e4ist\u00e4 nimityksist\u00e4 juontuvat psykiatriasta ja perustuvat ajatukseen, ett\u00e4 oireet ovat potilaan \u201dkorvien v\u00e4liss\u00e4\u201d. Psykologiset tekij\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja niit\u00e4 on syyt\u00e4 tutkia toiminnallisten ja dissosiatiivisten oireiden yhteydess\u00e4. Oireet eiv\u00e4t kuitenkaan ole potilaan \u201dkorvien v\u00e4liss\u00e4\u201d tai keksittyj\u00e4. Useimmat asiantuntijat uskovat, ett\u00e4 toiminnalliset oireet sijaitsevat aivojen rakenteen ja mielen v\u00e4limaastossa ja ovat sek\u00e4 neurologisia, ett\u00e4 psykiatrisia. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin on vaikea vastata, kun potilas kysyy, ovatko oireet neurologisia vai psykologisia. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 kyse on molemmista. Itse asiassa kysymys ei ole j\u00e4rkev\u00e4 ottaen huomioon sen, mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n liikkeen ja tunteiden hermoverkkojen toiminnasta aivoissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraava lista ei ole kevytt\u00e4 luettavaa, mutta siihen perehtymisest\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Konversioh\u00e4iri\u00f6&nbsp;\u2013<\/strong> on Sigmund Freudin popularisoima termi, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Yhdysvaltojen psyykkisten h\u00e4iri\u00f6iden standardiluokituksessa (DSM-IV). Sen mukaan potilas muuttaa, eli konvertoi, henkisen pahoinvoinnin fyysisiksi oireiksi. Konversioh\u00e4iri\u00f6n oireita ovat heikkous, liikeh\u00e4iri\u00f6t, tuntemusoireet, ja ei-epileptiset kohtaukset. Ajatus \u201dkonversiosta\u201d voi p\u00e4te\u00e4 pieneen joukkoon potilaita. Ajatuksen soveltuvuudesta suurelle potilasjoukolle ei kuitenkaan ole tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Suurimmalla osalla potilaista mielen oireet p\u00e4invastoin pahenevat, mit\u00e4 voimakkaampia fyysiset oireet ovat. Yhdysvaltojen psykiatrisen standardiluokituksen p\u00e4ivityksess\u00e4 (DSM-5) termi \u201dtoiminnallinen neurologinen oire\u201d lis\u00e4ttiin konversioh\u00e4iri\u00f6n rinnalle. Samalla vaatimus henkisesti kuormittavasta tapahtumasta oireiden alkamisen yhteydess\u00e4 poistettiin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Dissosiatiivinen h\u00e4iri\u00f6<\/strong>&nbsp;\u2013 on termi toiminnallisille neurologisille oireille kansainv\u00e4lisess\u00e4 tautiluokituksessa (The International Classification of Diseases). Tutustu dissosiaatiota k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n sivuun saadaksesi lis\u00e4tietoa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Ei-elimellinen<\/strong>&nbsp;\u2013 on l\u00e4\u00e4k\u00e4rien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 termi oireille, jotka eiv\u00e4t johdu tunnistettavasta sairaudesta. Se antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oireet ovat t\u00e4ysin psykologisia. Todellisuudessa t\u00e4llaisessa ajatuksessa ei ole j\u00e4rke\u00e4. T\u00e4m\u00e4n sivuston laatinut professori John Stone on kirjoittanut aiheesta englanninkielisen artikkelin kollegansa Alan Carsonin kanssa: &nbsp;<a href=\"https:\/\/pn.bmj.com\/content\/17\/5\/417\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/pn.bmj.com\/content\/17\/5\/417<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Psykogeeninen&nbsp;<\/strong>\u2013 on melko yleinen termi toiminnallisille oireille. Erityisen tavallisesti sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n dissosiatiivisille oireille ja liikeh\u00e4iri\u00f6ille. My\u00f6s se tarkoittaa, ett\u00e4 ongelma on puhtaasti psykologinen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Psykosomaattinen&nbsp;\u2013 <\/strong>termin merkitys on muuttunut ajan saatossa ja tarkoittaa samaa, kuin psykogeeninen. Alun perin termi on kuvannut tapaa, jolla keho vaikuttaa mieleen ja psykologiset prosessit vaikuttavat kehoon.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Somatisaatio&nbsp;<\/strong>\u2013 viittaa siihen, ett\u00e4 potilaalla on fyysisi\u00e4 oireita mielen pahoinvoinnin vuoksi. Perustelut ovat samat, kuin konversioh\u00e4iri\u00f6ss\u00e4. Somatisaatioh\u00e4iri\u00f6 kuvaa tilannetta, jossa potilaalla on fyysisi\u00e4 oireita l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n ilman oireita aiheuttavaa sairautta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hysteria&nbsp;\u2013<\/strong> termi on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo 2000 vuoden ajan. Se tarkoittaa \u201dvaeltavaa kohtua\u201d ja tulee muinaisesta kreikasta. Tuolloin uskottiin, ett\u00e4 naisen kohtu vaeltaa ymp\u00e4ri kehoa ja aiheuttaa fyysisi\u00e4 oireita. 1700- ja 1800-luvuilla termill\u00e4 kuvattiin kaikenlaisia toiminnallisia oireita ja -h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. 1900-luvulla termin merkitys rajattiin tarkoittamaan neurologisia oireita. Nyky\u00e4\u00e4n termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, onneksi, yh\u00e4 harvemmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat ovat kokeneet kovia terveydenhuollossa viimeisen sadan vuoden aikana. Neurologit ovat perinteisesti n\u00e4hneet teht\u00e4v\u00e4kseen pelk\u00e4n potilaan diagnosoimisen ja ohjaamisen psykiatrien hoidettavaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Monet neurologit ovat viime vuosina ottaneet ratkaistavakseen toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivien potilaiden historiallisesti haasteellisen tilanteen. Osa neurologeista suhtautuu edelleen ep\u00e4illen toiminnallisiin oireisiin. Potilaat voivat my\u00f6s aistia diagnoosin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t ristiriitaiset tunteet l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4, joka edelleen hankaloittaa potilaan luottamista diagnoosiin. &nbsp;Toiset l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ottavat oireet vakavasti, mutta eiv\u00e4t pid\u00e4 itse\u00e4\u00e4n p\u00e4tevin\u00e4 hoitamaan ongelmaa. Osa l\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 tekee h\u00e4t\u00e4isi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 perustuen potilaan menneisyydess\u00e4 tapahtuneisiin psykiatrisiin tai traumaattisiin ongelmiin. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa joskus ristiriitaisia tunteita potilaassa ja sit\u00e4 voi olla vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 etenkin, jos psykiatrisen sairauden oireet ovat jo v\u00e4istyneet.<\/p>\n\n\n\n<p>Professori Stone kertoo havainneensa muutoksen parempaan viimeisen 20 vuoden aikana. Nuoret neurologit eiv\u00e4t k\u00e4sittele toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsivi\u00e4 potilaita edelt\u00e4jiens\u00e4 tavoin. Monet ovat my\u00f6s kiinnostuneita toiminnallisista oireista ja innokkaita auttamaan potilaita entist\u00e4 paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Useimmat psykiatrit suhtautuvat ep\u00e4varmasti toiminnallisten neurologisten oireiden hoitoon, elleiv\u00e4t he toimi tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 neurologin kanssa. Psykiatrit miettiv\u00e4t usein, onko potilaalla toteamatta j\u00e4\u00e4nyt neurologinen sairaus. Psykologit ja psykiatrit voivat auttaa toiminnallisten neurologisten oireiden kuntouttamisessa, vaikka potilaalla ei olisi masennusta tai ahdistuneisuutta. Lis\u00e4tietoa t\u00e4st\u00e4 on tarjolla t\u00e4m\u00e4n sivuston muissa osissa. Yleissairaalapsykiatreilla on kokemusta toiminnallisista neurologisista oireista ja yleens\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 oireita.<\/p>\n\n\n\n<p>Psykiatrin vastaanotolla vierailevat potilaat kokevat usein, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri kertoo oireiden olevan vain \u201dkorvien v\u00e4liss\u00e4\u201d. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti t\u00e4m\u00e4 saa potilaan puolustuskannalle puhuessaan psykiatrin kanssa, jolloin tapaamisesta ei ole hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaiken edell\u00e4 mainitun seurauksena toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat huomaavat usein pudonneensa terveydenhuollon turvaverkon l\u00e4pi saamatta apua oireisiinsa.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Uusi alku \u201dtoiminnallisille hermoston h\u00e4iri\u00f6ille\u201d<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Sata vuotta sitten neurologit ja psykiatrit tulivat lopputulokseen, jossa toiminnallisten oireiden todettiin johtuvan hermoston toiminnan h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Vaikka psykologiset tekij\u00e4t voivat olla t\u00e4rkeit\u00e4, ne voivat my\u00f6s olla merkityksett\u00f6mi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole ainoa oireiden kannalta t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Neurologit olivat kiinnostuneita toiminnallisten neurologisten oireiden diagnosoimisesta ja hoitamisesta. He kirjoittivat useita kirjoja \u201dtoiminnallisista hermoston h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\u201d. N\u00e4iss\u00e4 kirjoissa sovellettiin hienosti tervett\u00e4 j\u00e4rke\u00e4. Nyt n\u00e4ihin ajatuksiin ollaan palaamassa uudelleen ja \u201dtoiminnallisten hermoston h\u00e4iri\u00f6iden\u201d hoito on saanut uuden alun.<\/p>\n\n\n\n<p>Professori Stone uskoo, ett\u00e4 monet toiminnallisten neurologisten oireiden diagnosointiin ja hoitoon liittyv\u00e4t ongelmat olisivat ratkaistavissa terveydenhuollon henkil\u00f6kuntaa kouluttamalla ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoisuutta h\u00e4iri\u00f6iden taustasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lue lis\u00e4\u00e4 oireiston tunnetuista taustoista. <\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"parent":1010,"menu_order":154,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/465"}],"collection":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=465"}],"version-history":[{"count":207,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/465\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15643,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/465\/revisions\/15643"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1010"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=465"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}